Puhtaan veden puolesta

Suomessa on noin 700 000 talousvesikaivoa, joiden vettä käytetään haja-asutusalueella esimerkiksi omakotitaloissa ja kesämökeillä.

Valtaosassa kaivojen vesistä on jotakin korjattavaa eli veden laatu ei täytä Sosiaali- ja terveysministeriön hyvälle talousvedelle asettamia laatusuosituksia ja -vaatimuksia. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei vesi ole juomakelpoista.

Kaivovettä tulisi tutkituttaa säännöllisesti, jos haluaa olla varma siitä, että kaivosta tuleva talousvesi on turvallista käyttää. Tämä pätee sekä pora- että rengaskaivoihin, ohjeistaa Tuomo Rajala, Akva Filter Oy:n yrittäjä ja hallituksen jäsen.

Vuonna 1980 perustettu yritys on ainoa toimija markkinoilla, joka tarjoaa kotimaisia ja avainlipulla varustettuja vedensuodattimia.

Ongelmien laaja kirjo

Kaivovesien yleisimpiin ongelmiin lukeutuvat rauta, mangaani, humus, erilaiset bakteerit, veden alhainen pH ja sitä kautta hapan sekä syövyttävä vesi. 

– Hapan ja syövyttävä vesi aiheuttaa metallisille putkistoille syöpymistä ja korroosiota. Muun muassa hiusten värjäykseen käytettävät aineet reagoivat vahvasti metallien kanssa. Hapan vesi voi syövyttää metallisia putkia ja hanoja, jolloin metallia irtoaa ja liukenee veteen.

Rauta ja mangaani aiheuttavat myös saostumaa ja tukkeumia.

– Kun saostumat ajan myötä irtoavat putkista, voivat ne värjätä vaaleaa pyykkiä. Humuksessa kyseessä on lähinnä esteettinen ongelma, sillä humus voi värjätä pyykkiä ja pintoja, selventää Rajala.

– Talousveden bakteerit voivat aiheuttaa sairastumisia. Lapsille, vanhuksille ja ihmisille, joilla on jokin perussairaus, tällainen vesi voi aiheuttaa jopa henkeä uhkaavan infektion.

Talousveden bakteerit voivat aiheuttaa sairastumisia.

Akva Filter Oy:n Tuomo Rajala

– Kaivovedessä ilmeneviä epäpuhtauksia voi jonkin verran aistia, mutta monet haitallisista aineista eivät ole havaittavissa. Vesissä on myös niille tyypillisiä aluekohtaisia eroja, kuten vaikkapa Pirkanmaalla arseeni, Uudenmaan alueella radon sekä uraani ja Kymenlaaksossa fluoridi.

Nämä löytyvät laboratoriossa vettä tutkimalla. Kaivovettä onkin hyvä tutkituttaa vähintään kolmen vuoden välein, korostaa Rajala.

Lähtökohtana kattava analyysi vedestä

Kun veden laatu on tutkittu ja se on todettu riittämättömäksi, on edessä suodattimen valinta. Sitä määrittävät laadun lisäksi veden käytön määrä ja laitteistolle käytettävissä oleva tila, kertoo Rajala.

– Suodattimet ovat valtaosin sellaisia, että ne asennetaan esimerkiksi saunaan lauteiden alle tai erilliseen pumppaamo- tai suodatinrakennukseen. Lisäksi asennuspaikassa pitää olla viemäri suodattimen huuhtelua ja tyhjennystä varten.

– Vesianalyysin jälkeen suodattimen hankinta on hyvinkin nopeaa, ja saattaa onnistua jopa päivän toimitusajalla. Myös järvi- ja merivedestä on mahdollista suodattaa talousvettä, summaa Rajala.