Puhdas vesi on korvaamatonta

Alueelliset vesiensuojeluyhdistykset tekevät mittaamattoman arvokasta työtä vesistöjen tutkimuksen ja puhtauden eteen. Toiminnan edellytykset on turvattava myös tulevaisuudessa.

TEKSTI JA KUVA I SUOMEN VESIENSUOJELUN KESKUSLIITTO

Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto on perustettu 1973. Liiton nimi vaihtui Suomen Vesiensuojelun Keskusliitoksi 2023. Liittoon kuuluu alueellisten jäsenyhdistystensä kautta noin 130 teollisuuslaitosta ja valtaosa Suomen kunnista. 

Vesiensuojeluyhdistykset ovat yleishyödyllisiä yhdistyksiä, joiden toiminnan tavoitteena on pinta- ja pohjavesien hyvä ekologinen tila. Vesiensuojelutyön tulokset parantavat vesiluonnon monimuotoisuutta, edistävät vesistöjen virkistyskäyttöä ja kohdistuvat siten koko yhteiskuntaan ja kansalaisiin. Alueellisten vesiensuojeluyhdistysten toiminta ja sen tulokset ovat 1960-luvulta alkaen parantaneet vesien tilaa Suomessa merkittävästi.

Vesiensuojelu saa alkunsa alueellisesta aktiivisuudesta

Vesiensuojelun Keskusliitto edustaa alueellisia vesiensuojeluyhdistyksiä yhteisissä asioissa suhteessa valtionvaltaan ja muihin julkisiin yhteisöihin, ja kokoaa yhteen yli 320 alan asiantuntijan osaamisen. Keskusliitto myös vaikuttaa osallistumalla vesiensuojelua edistävien toimikuntien ja työryhmien työskentelyyn, antamalla lausuntoja mietinnöistä ja lakiesityksistä sekä tiedottamalla vesiensuojelusta. Lisäksi keskusliitto kokoaa vesistötietoa ja vesiensuojelun opasmateriaalia kansalaisten ja viranomaisten käyttöön sekä järjestää ympäristönäytteenottajien sertifiointikoulutusta. Keskusliitto myös osaltaan kehittää jäsenyhdistysten henkilökunnan ammattitaitoa järjestämällä koulutuspäiviä.

Alueellisen vesiensuojeluyhdistystoiminnan tavoitteena on saada kunnat, kaupungit, kansalaisjärjestöt ja toiminnanharjoittajat toimimaan yhteisen tavoitteen, vesiensuojelun, puolesta. Vesienhoidon tavoitteiden saavuttaminen on haaste, jonka onnistumiseksi paikallisen ja konkreettisen toiminnan organisointi on ehdoton edellytys. Toiminnan tehokas organisointi on vesien kestävän käytön kannalta erittäin tärkeää.

Alueellisten vesiensuojeluyhdistysten työn tuloksena valmistuu vuosittain noin 750 vesistöraporttia, 1350 puhdistamoraporttia, 4500 talousvesilausuntoa sekä 750 muuta selvitystä ja lausuntoa. Vesistöjen tarkkailu ja tarkkailuraportointi perustuu lainsäädäntöön, kuten ympäristöluvan mukaiseen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun, jota yhdistykset toteuttavat. 

Alueelliset vesiensuojeluyhdistykset toimivat alueensa luotettavina ja puolueettomina vesistötietopankkeina. Yleishyödyllistä toimintaa ovat muun muassa yhdistysten vesiensuojelu- ja vesistökunnostushankkeet, viestintä ja valistustyö sekä virkistyskäytön edistäminen ja uhanalaisten kalakantojen turvaaminen. Yhdistykset toteuttavat toimialueillaan valtakunnallisesti merkittäviä yleishyödyllisiä tutkimushankkeita, joista saatu tutkimustieto jaetaan valtakunnallisesti.

Paikallisilla on paras tieto

Yhdistysten asiantuntijoilla on vankka kokemus vesialan tutkimuksessa ja vesistöjen tilan kohentamisessa.

Yhdistysten tekemiin tutkimuksiin kuuluvat pohjavesi- ja vesistötutkimukset kattaen fysikaalis-kemiallisten menetelmien lisäksi kalasto- ja pohjaeläintutkimukset ja muut biologiset määritykset sekä pohjasedimenttitutkimukset. Jätevedenpuhdistamoiden tarkkailu ja hajajätevesikysymysten ratkaisut ovat tärkeä osa toimintaa. 

Vesiensuojelua on tulevaisuudessa tehostettava, koska ilmastonmuutos lisää vesistöihin päätyviä ravinnehuuhtoumia. Myös erilaisten yhdisteiden ja kemikaalien päätyminen ja kertyminen vesitöihin on ongelma. Hulevesien ja äkillisten tulvien hallinta korostuu tulevaisuudessa, jolloin vesiensuojelussa sekä vesien käytössä tulee varautua myös kriisiaikoihin.  Vesiensuojeluyhdistykset tekevät kaikkia hyödyttäviä tutkimuksia ja selvityksiä tulevaisuuden vesistöhaasteiden voittamiseksi. 

Vesien virkistyskäyttö on lisääntyvä trendi. Omalle mökkijärvelle mennään lataamaan akkuja tai vesistön äärellä virkistytään esimerkiksi kaupunkiympäristössä tai luonnonpuistossa. Erilaiset seurannat ja näiden tulokset antavat tietoa omista lähivesistä. 

Virkistys- ja luontoarvojen, vesistön kestävän käytön ja vesistöjen kunnostamisen sekä kalakantojen ravinnoksi käytön takia vesistöstä tuotetun tiedon tulee olla luotettavaa. Asiantuntemuksella pystytään tuottamaan kestäviä ratkaisuja vesistöjen kannalta. Asiantuntevaa luotettavaa tietoa ja ratkaisuja tuottavat alueelliset vesistönsuojeluyhdistykset vesistöjen parhaaksi.