Puhdas rantavesistö tuo iloa muillekin kuin mökkiläisille

Itämeren rehevöityminen on suomalaisten yhteinen ongelma. Jos vesikasvien liikakasvua ei hillitä, vedenpohja nousee joka vuosi. Seurauksena vesilinnut ja kalat katoavat, rannat haisevat, ihmiset kärsivät ja rantatonttien arvot laskevat. Vesikasvillisuutta säännöllisesti niittämällä huolehditaan veden virtauksesta, jolloin luonto pääsee itse hoitamaan itseään.

– Ihmisen toiminnan seurauksena syntyvät saasteet päätyvät aina ennemmin tai myöhemmin veteen, jonka seurauksena vesikasvillisuus lisääntyy. Hoitamattomana pohja nousee muutaman sentin vuosittain. Jos mitään ei tehdä, lopputuloksena vesistö muuttuu suoksi, Kaislantorjunta Oy:n perustaja Karl Augustsson herättelee.

Kaislantorjunta Oy on niittänyt ja poistanut koneellisesti kaislaa, järviruokoa, lummetta, karvalehteä, vesiruttoa, vesiheiniä ja lankaleviä jo vuodesta 1974. Kokemuksen syvällä rintaäänellä perheyhtiön perustaja korostaa ennaltaehkäisyn merkitystä vesistöjen kunnossapidossa.

– Alkuun päässeen rehevöitymisen pysäyttäminen on aina haasteellisempaa. Ennaltaehkäisevällä työllä voidaan välttää luontoa rajusti kuormittavat ruoppaukset.

Kaislantorjunta Oy huolehtii mökkiläisten vesistöistä aina luonto edellä, kaloja ja vesilintuja kunnioittaen.

– Sanoisin, että vesilinnut ovat parhaita ystäviämme. Me mahdollistamme niille elinympäristön, jossa ne pääsevät liikkumaan ja ruokailemaan esteittä. Ennaltaehkäisevä kaislantorjunta pitää yllä myös kalakantaa. Liian tiheässä kasvustossa kalat eivät saa riittävästi happea elääkseen.

Augustsson myös huomauttaa, että hyvin hoidettu ranta on mökkiläisen käyntikortti.

– Vesistön kunto vaikuttaa tontin arvoon. Mitä tekee rannalla, missä ei voi uida, veneillä tai kalastaa, ja joka haisee pahalta?

Otollisin aika mökkirantojen siistimiseen on heinä- ja lokakuun välissä.

Vesikasvit energianlähteenä

Alun perin Augustsson kiinnostui vesikasvillisuudesta 70-luvulla havaitessaan niiden valtavan potentiaalin energianlähteenä. 

– Jo silloin kaikki teknologia vesikasvien hyödyntämiseen energianlähteenä oli olemassa, mutta byrokratia on jarruttanut niiden käyttöönottoa. Nyt varaa viivyttelyyn ei enää ole, sillä paine uusiutuvan energian hyötykäyttöön tulee myös EU:n puolelta.

Vesistöissämme piileekin laadukas ja helppokäyttöinen energianlähde.

– Se sopii rehuksi eläimille tai siitä voi jalostaa kaasuenergiaa tai polttoainetta. Se on myös erittäin hyvää ruokamultaa ja sitä voi hyödyntää kasvihuoneella turpeen sijasta.