Hyppää sisältöön

Psykologit kehittämään soten mielenterveyspalveluita

Psykologit kehittämään soten mielenterveyspalveluita

8.02.2022

Suomen Psykologiliiton hallituksen puheenjohtajan Jari Lipsasen mielestä hyvinvointialueiden olisi tärkeä tarkastella omia kehityskohteitaan ja seurata muiden tapoja järjestää palveluita.

Suomen Psykologiliiton mielestä psykologien osaamista tulisi hyödyntää hyvinvointialueiden kehittämisessä, sillä perinteiset toimintamallit eivät sovellu kompleksisten mielenterveys ongelmien hoitoon.

TEKSTI | TUOMAS I. LEHTONEN KUVA | MIKKO SUUTARINEN

Suomen Psykologiliiton hallituksen puheenjohtajan Jari Lipsasen mukaan julkisen sektorin mielenterveyspalvelut on laitettava kuntoon. 

– Mielenterveyden häiriöitä yritetään nyt diagnosoida ja hoitaa samalla tavoin kuin somaattisia sairauksia. Monimutkaisten mielenterveysongelmien diagnosointi oikein on kuitenkin paljon hankalampaa. Valitettavan usein potilaat joutuvat palloteltavaksi asiantuntijalta toiselle. Kukaan ei ota potilaan hoidosta selkeää vastuuta. Hoito pitkittyy, ja pahimmillaan potilaan vointi vain heikkenee, Lipsanen sanoo.

Psykologit mukaan hoidon suunnitteluun

Lipsasen mukaan palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa pitäisi huomioida mielenterveysongelmien erityispiirteet.

– Ensin pitää hahmottaa potilaan tilanne kokonaisuutena. Vaatii erityisosaamista havaita oireiden väliset yhteydet ja niiden taustalla piilevät syyt – esimerkiksi masennusoireilla ei ole yhtä selkeää tekijää. 

Lipsasen mielestä on valitettavaa, että muun hoidon puuttuessa monille tarjotaan kuntoutuspsykoterapiaa. Se on tärkeä ja tuloksellinen hoitomuoto, mutta tarkoitettu ylläpitämään työkykyä, ei hoidoksi vakavampiin mielenterveyden ongelmiin. Toimintakykynsä jo menettäneet mielenterveyspotilaat tarvitsisivat aktiivisempaa, toimintakyvyn nopeammin palauttavaa hoitoa. Tällaiseen hoitotyöhön ja hoidon suunnitteluun tarvitaan psykologeja.

Psykologiliiton näkemys on, että uusilla hyvinvointialueilla täytyy pikaisesti panostaa mielenterveyspalveluihin. 2000-luvulla osastohoidosta on siirrytty enenevässä määrin avohoitopalveluihin. Niiden resursointi ei ole kuitenkaan ollut riittävää ja hoitovaste on jäänyt heikoksi. Samanaikaisesti mielenterveysongelmat ovat kasvaneet vauhdilla. 

Lipsanen näkee, että mielenterveyspalveluissa pitää panostaa nykyistä enemmän ennaltaehkäisyyn ja ongelmien nopeaan tunnistamiseen. Oikealla diagnoosilla ja oikea-aikaisilla toimenpiteillä voidaan välttää psyykkisten ongelmien vaikeutuminen sekä vähentää inhimillistä kärsimystä ja hoidosta syntyviä kustannuksia. 

Hierarkinen tyyli johtaa sopii huonosti mielenterveyspalveluihin.

Suomen Psykologiliiton hallituksen puheenjohtaja Jari Lipsanen

– Nyt hyvinvointialueiden pitäisi varmistaa sote-keskusten riittävät psykologiresurssit. On tärkeää, että psykologi osallistuu mielenterveyspotilaiden alkuvaiheen diagnosointiin. Psykologin asiantuntemusta tarvitaan hoidon suunnittelussa ja ohjauksessa, mutta tarvittaessa hän pystyy myös toteuttamaan potilaan tarpeeseen räätälöidyn laajemman hoito- ja tutkimuskokonaisuuden. 

Lipsanen muistuttaa psykologin koulutuksen olevan laajin mielenterveyden tutkinto Suomessa. Koulutukseen sisältyy kliinisen hoitotyön opintojen ohella muun muassa organisaatiopsykologiaa.

Moniammattillinen tiimi on tehokas ja tasa-arvoinen

Psykologien osaamiselle olisi tarvetta hoitavan työn ohella myös mielenterveyspalveluiden kehittämis-, suunnittelu- ja johtotehtävissä. Lipsanen painottaa, että ylemmän akateemisen korkeakoulututkinnon suorittanut psykologi pystyy ohjaamaan mielenterveyspalveluiden kehittämistä nykyistä ennakoivampaan suuntaan. 

– Psykologeilla on valtavasti annettavaa sote-organisaatioiden rakentamiseen. Hyvinvointialueiden kannattaisikin hyödyntää psykologiensa osaamista laajasti. Terveydenhuoltosektorilla unohdetaan usein, että useimmilla johtamisen konsulteilla on psykologin tausta.

Lipsanen kaipaa mielenterveyspalveluiden kehittämiseen avarakatseista ja joustavaa otetta. Terveydenhuoltosektorille tyypillinen hierarkinen johtamistyyli sopii Lipsasen mielestä huonosti mielenterveyspalveluiden kehittämiseen. Se pitäisi korvata start up -yrityksistä tutulla toimintatavalla, jossa päätöksenteko perustuu moniammatillisen tiimin tasa-arvoiseen yhteistyöhön. 

– Meidän pitää pyrkiä toimimaan avoimesti, ja tutkimustiedon lisääntyessä ottamaan käyttöön uusia arviointi- ja hoitomenetelmiä.

Haku