Poliisi on kriisiajan etulinjassa

Kun sodan ja kriisien vaikutukset rantautuvat Suomeen, etulinjaan joutuvat sisäisen turvallisuuden ammattilaiset. Heidän työmääränsä lisääntyy jo silloin, kun ulkoinen uhka ei ole vielä konkretisoitunut.

^{TEKSTI | SARI HAUKKA   KUVAT | KATJA ALMGREN}

Viranomaiset ja kansalaisjärjestöt ovat varoittaneet Ukrainan pakolaisiin kohdistuvista hyväksikäytön riskeistä. Hybridivaikuttaminen on todellisuutta ja siitä voivat kärsiä niin kansalaiset kuin yritykset ja valtiojohtokin. Näihin haasteisiin vastaa ensimmäisenä poliisi, ja ne vaikuttavat myös oikeushallinnon työmäärään, muistuttaa Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL:n puheenjohtaja Jonne Rinne.

Kansanedustaja Kari Tolvanen totesi maaliskuussa sisäisen turvallisuuden selonteosta käydyn keskustelun yhteydessä: ”Nykyisessä sodankäynnissä uhka voi pahimmillaan syntyä rajojen sisällä, kuten kävi esimerkiksi Krimin valtauksessa vuonna 2014, kun pienet vihreät miehet eli Venäjän erikoisjoukot ilmestyivät kaduille ja strategisesti tärkeisiin kohteisiin. Poliisi on tuossa tilanteessa ensimmäisenä torjumassa hyökkääjiä. Tähän on oltava riittävät resurssit.”

Rinne korostaa, että kyse ei ole sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden tekijöiden kilpailusta saatikka vastakkainasettelusta, mutta on vaarallista unohtaa poliisin, oikeushallinnon ja Hätäkeskuslaitoksen resurssitarpeet silloin, kun Suomi joutuu arvioimaan ulkoisten uhkien aiheuttamia haasteita.

– Olen hyvilläni siitä, että huhtikuun kehysriihessä panostettiin turvallisuuteen; puolustusvoimat on rahansa ansainnut ja ne tulevat tarpeeseen. Mutta valitettavasti poliisin rooli kokonaisturvallisuuden etulinjassa näytti jälleen unohtuneen. Sisäministeri Krista Mikkosen toteamus siitä, että poliisin kehysmäärärahan taso oli pettymys, on oikeaan osunut, joskin turhan lievä ilmaisu, Rinne sanoo.

– Tässä muuttuneessa turvallisuusympäristössä on vaikea ymmärtää, että sisäministerikin joutuu jälleen ottamaan esille poliisien määrän vähentämisen. Mikkonenhan kertoi tavoitteekseen poliisin rahoituksen nostamisen viimeistään syksyn budjettiriihessä, jotta poliisien määrää ei jouduttaisi vähentämään, jatkaa Rinne.

Katujengit ja koronavelka

SPJL on pitkään vaatinut, että poliisin määrärahoista päätettäisiin pitkäjänteisesti, yli vaalikausien. Tämä on perusedellytys palveluiden turvaamiselle. Kun maailma muuttuu ja sisäisen turvallisuuden ammattilaisille määrätään uusia tehtäviä tai tehtävät tulevat entistäkin haastavammiksi, sen pitää näkyä myös resursseissa.

– Ukrainan sota ei ole ainut viime aikoina poliisin toimintaympäristöä muokannut tekijä. Olemme jo muutaman vuoden varoittaneet katujengeistä ja jengiytymisen aiheuttamasta turvallisuusuhasta. Pitkään sitä ei otettu vakavasti, mutta viimeaikaiset tapahtumat Ruotsissa ja Suomessakin toivottavasti vihdoin herättävät myös poliittiset päättäjät, Rinne sanoo.

Koronavelkaa ei ole vielä ehditty purkaa oikeuslaitoksessa, ja oikeusprosessit venyvät edelleen liian pitkiksi. Rinne toteaa, että kun Ukraina sodan seuraamukset tulevat tähän päälle, kansalaisten perusoikeus nopeaan ja laadukkaaseen oikeusprosessiin on uhattuna.

Poliisien määrä kohti pohjoismaista tasoa

– On muistettava, että kansainvälisen kriisin keskelläkin poliisin ja oikeuslaitoksen on pystyttävä hoitamaan myös ”tavalliset” tehtävänsä. SPJL:n mielestä poliisien resurssit on saatava sellaiselle tasolle, että esimerkiksi polkupyörävarkauksia, kellarimurtoja ja muuta arjen rikollisuutta ei tarvitse jättää tutkimatta resurssipulan takia. Samalla esimerkiksi vaativaan ihmiskaupan tutkintaan on järjestettävä laadukasta jatkokoulutusta, johon osallistumista tutkijoiden työpaineet eivät enää estä.

SPJL vaatiikin, että poliisien määrä nostetaan vähitellen pohjoismaiselle tasolle, mikä merkitsisi satojen poliisien lisäämistä jo heti seuraavina vuosina. Samalla kaikkien sisäisen turvallisuuden ammattilaisten palkkaus ja työolot on saatava tasolle, joka houkuttaa parhaita hakijoita ja saa ammattilaiset jatkamaan tehtävissään mahdollisimman pitkään. 

– Tämä ei ole vain SPJL:n jäsenten etu. Se on kaikkien Suomessa asuvien etu, Rinne painottaa.