Hyppää sisältöön

Pienillä teoilla on suuri vaikutus

Pienillä teoilla on suuri vaikutus

9.02.2024

Hyvä muistiterveys on paljolti kiinni elintapatekijöistä. Muistiterveysasiantuntija Minna Kaltio kannustaakin liikkumaan aktiivisesti ja ylläpitämään sosiaalisia suhteita.

Elintapoja kohentamalla voi sekä ehkäistä muistisairauksia että parantaa toimintakykyä ja elämänlaatua. Nyt käynnissä oleva hanke tähtää muistiterveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin kohentamiseen Pohjois-Suomessa.

TEKSTI Tommi Nieminen | kuva Tuuli Nikki

Vuonna 2023 muistisairauteen sairastuneita suomalaisia arvioidaan olevan jo 200 000. Erityisen hätkähdyttävää on, että muistisairaiden määrän arvioidaan kolminkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä.

Muistisairauksien kehittyminen alkaa jo varhaisessa keski-iässä, ja parhaiten niitä voidaan ehkäistä ennakoimalla. 

– Voiko muistisairauksien kehittymiseen itse vaikuttaa? Kyllä voi ja me tiedämme keinot. Elintapamuutos lähtee jokaisesta itsestään, mitään vippaskonsteja ei ole tarjolla. Tarjoamme muutokseen apua, muistiterveysasiantuntija Minna Kaltio toteaa.

Elintapatekijöillä on suuri vaikutus

Elintapatekijöihin vaikuttamalla voidaan parantaa muistitoimintoja ja viivästyttää muistisairauteen sairastumista tai jopa ehkäistä sitä. On arvioitu, että noin 40 prosenttia muistisairauksista liittyisi muokattavissa oleviin elintapa- ja riskitekijöihin. Elintapamuutos lisää toimintakykyä ja elämänlaatua sekä antaa valtavasti mahdollisuuksia elämästä nauttimiseen.

Kolmivuotisen MuistiTerve Pohjois-Suomi -hankkeen tarkoituksena on muistiterveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin lisääntyminen Pohjois-Suomen alueella. 

– Teemme yhteistyötä hyvinvointialueiden, kuntien liikuntatoimien ja muistiyhdistysten kanssa. Tehtävänämme on juurruttaa suomalaista FINGER-mallia mukailevaa toimintaa kolmelle hyvinvointialueelle Pohjois-Suomeen. Myöhemmin Pohjois-Suomessa kokeiltu malli on laajennettavissa myös valtakunnalliselle tasolle. Mallin toimivuus on tunnistettu myös kansainvälisesti. 

Kaltion kanssa hankkeessa työskentelevät myös muistiterveysasiantuntijat Kati Göös ja Marika Kulppi.

Motivaatiota ryhmätoiminnasta

FINGER-mallin mukaiseen elintapaohjelmaan kuuluu liikuntaohjausta, ravitsemusneuvontaa ja kognitiivista harjoittelua. Toteutus tapahtuu ryhmissä, joissa pohditaan ravintoasioita ja jumpataan aivoja erilaisilla harjoitteilla. Liikuntaohjaus sisältää kuntosaliharjoittelua ja erilaisia lajikokeiluja. 

Jokaisen ryhmäläisen lähtökohdat tunnistetaan, ja kukin toimii henkilökohtaisen suunnitelman puitteissa. Ryhmässä harjoittelu motivoi, kannustaa elintapamuutokseen ja lisää sosiaalisuutta. Parempi liikkuvuus myös ehkäisee kaatumisia ja helpottaa arkea.

– Syksyllä 2023 tekemämme kyselyn perusteella ihmiset tietävät oman kolesteroli- ja verenpainetasonsa, mutta muistisairauksien riskitekijät eivät ole yhtä hyvin hallussa. Kolmasosa vastaajista ei osannut luetella sairauden kehittymiseen vaikuttavia riskitekijöitä. 

Liikkumattomuus, korkea kolesteroli sekä korkea verenpaine, univaikeudet, stressi ja yksinäisyys ovat merkittävimpiä riskitekijöitä muistisairauksien kehittymisessä.

– Kolme neljästä kyselyymme vastanneista tiesi ikääntyneille laadituista liikkumisen suosituksista. On siis lisättävä tietoisuutta sen mahdollisuuksista. Lähes saman verran vastanneista haluaa kuulla enemmän muistiterveyteen vaikuttavista tekijöistä.

Tähän tarpeeseen vastataan muun muassa Lapin ammattikorkeakoulun ja hankkeen yhteistyössä syntyneellä pelillä, joka on suunniteltu edistämään tietoutta muistiterveyttä kehittävistä elintavoista. 

– Lisätietoa löytyy Suomenselän Muisti ry:n verkkosivuilta, Kaltio päättää. 

Haku