Peruskorjattu hissi on ekologisempi vaihtoehto

Suomessa on käytössä valtava määrä hissejä, jotka ovat tiensä päässä. Lähes millainen hissi tahansa voidaan modernisoida nykyvaatimuksia vastaavaksi turvallisuudesta ja toimivuudesta tinkimättä. 

^{TEKSTI | PEKKA SÄILÄ   KUVA | JOONA RAEVUORI}

Christian Rautiainen kertoo nousseensa käytännössä hissikuilun pohjalta toimitusjohtajan tehtäviin. Armeijan jälkeen hän meni ensin oppisopimuksella Hissitekniikka Oy:n palvelukseen opiskelemaan asentajaksi. Sen jälkeen työt veivät Suur-Helsingin Hissihuollon palvelukseen, ensin työnjohtajaksi ja lopulta yrityksen toimitusjohtajaksi.

– Keskityimme paljolti hissien peruskorjaukseen. Sen takia piti luoda hyvät suhteet Ruotsiin, josta paikallinen Hisstema-yritys toimitti tarvitsemiamme varaosia. Korjaustoiminnan ansiosta liikevaihtomme lähti rajuun nousuun ja töitä oli niin paljon kuin ehti tekemään. Pian huomasimme olevamme kuitenkin Kone Oyj:n omistuksessa, mikä lähti sulauttamaan toimintaamme osaksi jättiläiskonsernia.

– Ruotsalainen varaosantoimittaja ei tästä oikein tykännyt. Sieltä ehdotettiin, että mitä jos Christian perustaisit oman yrityksen, niin päästään jatkamaan taas sujuvaa yhteistyötä. Niinpä ajauduin lopulta yrittäjäksi, vaikka se ei aiemmin ollut koskaan käynyt edes mielessä, Rautiainen naurahtaa.

Toimivaa on turha uusia

Rautiaisen perustaman Oneliftin toiminta lähti käyntiin nollasta, ja palveluita myytiin aluksi ovelta ovelle. Toiminta lähti kuitenkin nopeasti nousuun. Tällä hetkellä yritys keskittyy erityisesti hissien peruskorjaukseen ja modernisointiin.

Oneliftin kasvu on ylittänyt odotukset, ja yritys onkin keskittämässä toimintaansa entistä enemmän hissien peruskorjaustoimintaan. Yksityisten taloyhtiöiden lisäksi Oneliftia työllistävät myös isot kaupungit, kuten Helsinki ja Vantaa sekä valtion omistama Senaatti-kiinteistöt. Isojen asiakkaiden myötä Oneliftin tilauslistalle on kuulunut myös merkittäviä kulttuurikohteita, kuten Kiasma, Ateneum ja Oopperatalo.

Suomessa on 30 000 hissiä, jotka olisi pitänyt peruskorjata jo kauan sitten. 

– Meidän etunamme on se, että voimme toteuttaa lähes millaisen peruskorjausprojektin tahansa. Isot firmat ovat usein toiminnassaan kankeampia ja lopulta myös melko kalliita.

Kun hissiprojekti tulee ajankohtaiseksi, kannattaa Rautiaisen mielestä tarkkaan miettiä, onko kokonaan uuden hissijärjestelmän tilaaminen järkevää.

– Vanhemmissa hisseissä tyypillisimmät turvallisuuspuutteet ovat pysähtymistarkkuus, hälytysyhteyden puuttuminen sekä hissikorin ovettomuus. Modernisoimalla iäkkäämmätkin hissit pystytään kunnostamaan nykyajan turvallisuusstandardeja vastaaviksi. Samalla myös säilytetään ja hyödynnetään jo olemassa olevia rakenteita, jotka on aikoinaan rakennettu kestämään käytännössä saman ajan kuin itse rakennuskin.

Korjaus on ympäristöteko

Rautiainen muistuttaa, että hissin peruskorjaus on myös selvästi ekologisempi vaihtoehto kuin uuden hissin rakentaminen.

– Uutta hissiä tehdessä lähes kaikki joudutaan uusimaan. Tällöin myös jätettä syntyy paljon enemmän, eikä täysin toimivia ja hyviä osia pystytä kierrättämään parhaalla mahdollisella tavalla. Monesti myös esteettömyyden suhteen joudutaan tekemään kompromisseja, kun uudet hissin osat eivät kaikilta osin sovellu käytettävään tilaan.

– Uusia hissejä myydään myös vähän sähköä kuluttavina, mikä ei useinkaan pidä paikkansa, sillä niissä elektroniikka on päällä jatkuvasti. 

Rautiainen arvioi, että Suomessa on tällä hetkellä noin 30 000 hissiä, jotka olisi pitänyt peruskorjata jo kauan sitten. Samaan aikaan peruskorjataan tai uusitaan noin 1500 hissiä vuodessa. Suomen hissiyhdistyksen arvion mukaan tällä hetkellä käytössä olevilla hisseillä on ajettu keskimäärin lähes viisi kertaa maailman ympäri

– Olen myös Suomen Hissiyhdistys ry:n hallituksen jäsen, joka on hissialalla toimivien yritysten etujärjestö. Yhdistyksessä ovat mukana lähes kaikki alalla toimivat yritykset. Olemme yhdessä todenneet, että tälle työlle ei loppua ole näkyvissä.