Parvekkeen lasitus säästää sekä energiaa että ilmastoa

Moni asukas havittelee parvekelasituksella lisää asuinneliöitä kotiinsa. Lisäetuna tulee kuitenkin myös merkittävää energiansäästöä, kun asunnon lämpöhukka saadaan kuriin. 

Teksti Anna Gustafsson Kuva Juha Arvid Helminen

Lumon Oy:n henkilöstöjohtaja Kimmo Hilliaho haluaa tavata Helsingin Lauttasaaren Merenkulkijanrannassa sijaitsevassa asuinkorttelissa, keskellä merellistä maisemaa. Kaikissa korttelin taloissa on Lumonin parvekelasitukset. Lumon on parvekelasituksia valmistava, myyvä ja asentava kansainvälinen perheyritys, jossa työskentelee yli 1000 ammattilaista. 

Tutkimme aluksi parvekelasituksia ja kierrämme sitten talon taakse, jossa näkyy sisäpihan julkisivu parvekelaseineen. 

– Tässä kohteessa on helppo nähdä,kuinka parvekelasitus on kytketty osaksi rakennuksen yhtenäistä julkisivua jo suunnitteluvaiheessa.

Hilliaho on parvekelasituksen tuoman energiansäästön asiantuntija, joka on väitellyt aiheesta tekniikan tohtoriksi Tampereen teknillisestä yliopistosta. Tänä vuonna ilmestyy Rakennusinsinööriliiton julkaisema kirja parvekelasitusten parhaista käytännöistä, jossa Hilliaho on pääkirjoittajana.

Tuo energiansäästöä 

Parvekelasituksen valmistuksessa syntyvät päästöt on kompensoitu keskimäärin 3,3 vuodessa lasituksen käytöstä syntyvillä päästöhyödyillä. Hilliahon laskelmissa yksittäisen lasitetun parvekkeen energiansäästö on vuodessa kaikkein varovaisimpienkin laskelmien mukaan 200 kilowattituntia. Suomessa parvekkeista on lasitettu noin 75 prosenttia ja kun lasketaan yhteen nämä noin 600 000 lasitettua parveketta, energiansäästöksi saadaan jo 120 gigawattituntia. Se vastaa 60 tuulivoimalan vuosituotantoa. Tällä on iso merkitys, kun puhutaan siitä, millaisen hiilijalanjäljen yritys jättää maailmaan.

Parvekelasien valmistuksessa syntyvät päästöt on kompensoitu noin 3,3 vuodessa.

– Parvekelasitus poistaa vetoa, joten lasitetuissa asunnoissa oli mahdollista alentaa sisälämpötilaa asteen verran verrattuna asuntoihin, joissa parvekelasitusta ei ollut.

Tunnistetaanko parvekelasituksen merkitys ilmaston kannalta merkittävänä, hiilijalanjälkeä vähentävänä ratkaisuna?

– Minulla on se käsitys, että sitä ei edelleenkään tiedosteta tarpeeksi hyvin. Monesti puhutaan vain kustannuksista asukkaalle.

Hilliaho muistuttaa, että parvekelasitus on yksi harvoja energiatehokkuutta parantavia remontteja, joista saa kaupan päälle myös asumishyötyä. 

Kehitystyö jatkuu 

Parvekelasitukset ovat keventyneet paljon viimeisten kolmen vuosikymmen aikana. Metallin määrä lasituksissa on vähentynyt ja kierrätyslasin osuus valmiissa tuotteessa on kasvanut 20 prosenttiin. Lumon pyrkii toiminnassaan ottamaan ympäristön huomioon. 

Yrityksellä on koko tuotteen elinkaari käsissään: valmistus, asennus ja huolto. Parvekelasituksen kaiken materiaalin, eli lasin ja alumiinin, voi kierrättää ja käyttää uudelleen tuotannossa. Lumonin tehtaalla yli 95 prosenttia leikkuujätteestä menee uudelleen valmistukseen. 

Hilliahon mukaan markkinajohtajana Lumonilla on myös velvollisuus  panostaa tuotekehitykseen. Seuraavana kehityskohteena hän mainitsee parvekelasituksiin ja ikkunoihin integroitavan, ilmeeltään yhtenäisen aurinkosuojauksen, jolle on kasvava kysyntä. 

Enemmistö kerrostaloasujista suhtautuu positiivisesti parvekelasituksiin, mutta osa miettii kustannuksia. Hilliaho saa toisinaan puheluita taloyhtiöiden puheenjohtajilta, jotka miettivät argumentteja sen puolesta, että taloon saataisiin yhteisymmärryksellä parvekelasitus. Siihen ei Hilliahollakaan ole patenttivastausta. Yleensä kuitenkin lämmitys- tai jäähdytysenergiansäästön kautta tuleva kustannusten aleneminen on helppo ymmärtää.

Parvekelasitus tuo muutakin säästöä. Lasitus suojaa talon julkisivua ja sitä kautta talon rakenteet pysyvät kunnossa, eivätkä rapistu niin nopeasti. Uuden, lasitetun parvekkeen käyttöikä on 60–130 vuotta, joten energiainvestointina parvekelasitus maksaa itsensä takaisin. 

Silti Hilliaholle omassa työssään kaikkein innostavin asia on mahdollisuus olla mukana torjumassa  ilmastonmuutosta. 

– Kun puhutaan parvekelasituksen hyödyistä, yhteinen nimittäjä on aina ilmasto, Hilliaho toteaa.