Parempi työelämä luovien alojen freelancereille

Kulttuurialan freelancereiden liiketoimintaosaamiseen, työhyvinvointiin ja sosiaaliturvaan keskittynyt Luovia-hanke löysi haasteita työelämän rakenteista.

TEKSTI harri karvinen ja pasi lyytikäinen | kuva johanna ahonen

Luovia-hankkeessa toteutettiin erilaisia kulttuurialan rakenteita ja työhyvinvointia luotaavia työpajoja, joiden puheenvuoroissa nousivat esille freelancerin työelämän konkreettiset haasteet, kertoo projektipäällikkö Harri Karvinen. Suosituimpia olivat työhyvinvointia ja työnohjausta koskevat työpajat, ohjaajina Hanna-Kaisa
Korpikoski ja Seija Hurskainen.

Korona-aika näkyi hankkeen työpajojen osallistujamäärissä. Moni oli korona-aikana valtavien toimeentulohaasteiden edessä, kun työtä ei rajoitusten vuoksi voinut tehdä. 

– Toisaalta koronarajoitusten poistuttua monilla freelancereilla täyttyivät kalenterit nopeasti, eikä työpajoihin enää ollut aikaa, toteaa Karvinen. 

Luovia-hanke järjesti toukokuussa Tampereen ammattikorkeakoulussa kulttuurialan tekijöille suunnatun Luovaa Luksusta -seminaarin, jossa kuultiin kulttuurialan tutkijoiden, järjestökentän ja tekijöiden puheenvuoroja. Freelancereiden sosiaaliturva ja oikeusturva koettiin heikkona ja lainsäädännön uudistamistarve tärkeänä. 

Myös työelämäkulttuuri puhutti seminaarissa. Pääsihteeri Hanna Kosonen esitteli juuri julkaistua eettistä ohjeistoa, jonka taiteilijajärjestöjen yhteistyöjärjestö Forum Artis ry on koonnut. Eettinen ohjeisto tuo näkyväksi freelancerina tehdyn johtamistyön haasteet. Siinä missä vakiintuneissa organisaatioissa työskentelevillä esihenkilöillä on selkeät pelisäännöt, myös freelancer-teatteriohjaajan tai -kapellimestarin täytyisi tunnistaa ne.

Freelancer-työ näkyväksi

Hankkeessa ilmeni, ettei freelancerien olemassaoloa täysin tiedosteta. Korona-aika toi esiin useita puutteita freelancereiden asemassa. Eräänä hankkeen kehittämisehdotuksena on, että freelancer-työ mainittaisiin Suomen lainsäädännössä, sillä käsite on vakiintunut ja useat viranomaiset käyttävät sitä.

Luova ala on merkittävä tekijä Suomen taloudessa. Alan liikevaihto oli VTT:n tutkimuksen mukaan vuonna 2022 noin 14 miljardia euroa. Vuosittainen kasvu on suurta. Pelkän tapahtuma-alan liikevaihdon kasvu on ollut viiden vuoden aikana noin 15 prosenttia. Yrityksiä alalla on yli 130 000. Valtaosa näistä on yhden hengen yrityksiä, joista monet ovat sivutoimisia. Yrittäjinä toimivien kulttuurialan freelancereiden määrä on suuri ja lisäksi alalla on kymmeniä tuhansia verokortilla työskenteleviä freelancereita.

– Freelancerina toimimisesta seuraa tällä hetkellä useita käytännön haasteita työelämässä, kuten puutteellinen ja kallis työterveyshuolto sekä epäselvyydet sosiaaliturvassa. Nämä olisivat ratkaistavissa rakenteita ja työelämälainsäädäntöä uudistamalla. Esimerkiksi monesta pienestä eri lähteestä kertyvän sosiaaliturvan voisi nivoa tällöin paremmin yhteen, toteaa Karvinen.

Luovia-hanketta on rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto ja Tampereen ammattikorkeakoulu. Se on toteutettu osana EU:n pandemian johdosta toteuttamia toimia.

Lisätietoa aiheesta:
https://projects.tuni.fi/luovia/