Parempaa tuottavuutta ketteryydestä

Ohjelmistoalalta peräisin oleva ketteryyden malli on viime aikoina yleistynyt muillakin toimialoilla. Valmennus- ja koulutusyritys Tieturilla ketteryys nähdään ennen kaikkea ajattelutapana. 

_{TEKSTI | JARNO VÄISTÖ  KUVA | JUHO LÄNSIHARJU JA SARRI KUKKONEN}

Tieturin seniorikonsultti Pentti Virtanen toteaa, että maailma muuttuu nyt vauhdilla. Digitalisaatio, niin koronan vaikutuksesta kuin muutenkin, vaatii uusia toimintamalleja, ja talouden nousuja ja laskuja on tällä hetkellä vaikea ennustaa. 

– Ongelmien katoamista ei voida jäädä odottamaan, mutta samalla tulevaisuudesta ei tiedetä tarpeeksi, jotta voitaisiin tehdä kokonaisvaltaisia suunnitelmia toiminnan ohjaamiseksi, Virtanen kertoo. 

Siksi Virtasen mielestä on järkevää edetä pienin askelin ja ohjata toimintaa jatkuvasti havaintojen pohjalta. 

Mitä on ketteryys? 

Ketteryyden termi juontaa juurensa ohjelmistoalan toimintamalliin. Virtasen mukaan yhä useampi kehitysprojekti tehdään tavalla tai toisella ketterästi. 

– Ketteryys tarkoittaa sitä, että ei tehdä enää perinteisiä kokonaisvaltaisia suunnitelmia, vaan edetään askel kerrallaan ja katsotaan, mikä toimii. Se on jatkuvasti mukautuva tapa toimia. 

Virtanen jatkaa kertomalla, että ohjelmistoalalla tehdään ensin pienempiä prototyyppejä, joita laajennetaan siihen saakka, että niistä lopulta syntyy tuoteperheitä. Menetelmä sopii melkein kaikkeen monimutkaiseen ongelmanratkaisuun. Oleellista on se, että lähdetään nopeasti liikkeelle, tehdään jotain ja jatketaan siitä. 

Ketteryyteen liittyy olennaisesti myös erilainen henkilöstörakenne. Pitkäaikaisissa työsuhteissa toimivien alaisten sijaan työyhteisö koostuu usein verkostosta. 

– Meillä Tieturissa palkkalistoilla on kolme valmentajaa ja kaikki muut ovat verkostovalmentajia. 

Enää ei tehdä kokonaisvaltaisia suunnitelmia, vaan edetään askel kerrallaan.

Pentti Virtanen

Verkostomallin hyvänä puolena Virtanen mainitsee sen, että esimerkiksi tuotekehitystyötä tehdessä tiimi voi koostua eri tahoilta tulevista asiantuntijoista. 

– Aika moni on yksinyrittäjä ja joku voi tulla mukaan asiakkaan taholta. Pieniä yrityksiä syntyy entistä enemmän, kun henkilöt eivät enää työskentele massiivisissa suurkorporaatioissa. 

Ketterästi menestykseen 

Virtanen mainitsee ketteryyden eduksi myös edellytykset saada nopeasti ratkaisuja ja tuloksia aikaan. Ohjelmistokehityksen nopeuttamisesta ja tuottavuuden parantamisesta alkunsa saanut Scrum on yksi ketteristä toimintamalleista. 

– Scrum mielletään selkeästi IT-alan malliksi, mutta sitä käytetään yhä enemmän myös muualla. Markkinointi toimii jo usein siten, että tehdään kampanja suunnittelematta sitä kokonaan etukäteen. Helsingin Sanomien verkkoversion muutos on esimerkki tällaisesta. Se ilmestyi tauoitta ja kehittyi koko ajan palautteen sekä kokemusten pohjalta. Nykyään se on aika suuri osa Sanoman bisnestä. 

Ketteryyden etuihin kuuluu sekin, että se paljastaa riskit nopeasti, jolloin myös suuntaa uskalletaan muuttaa nopeasti. 

– Jos prototyyppi ei toimi, se hylätään, ja tehdään jotain muuta. Esimerkiksi Supercell, Rovio ja Google ovat ketterän toimintamallin menestystarinoita. 

Tuhansien henkilöiden kokonaisuuksiin ketteryyttä skaalannut seniorikonsultti Anssi Rusanen painottaa, että kaikki lähtee tavasta ajatella. 

– Olen itse ollut toteuttamassa kahta suurempaa projektia, joista toisessa perinteiseen autoritääriseen johtamistapaan perustuva organisaatio muutettiin ketterämmäksi. Toinen toteutettiin pelkälle organisaation tuotekehitysosastolle, mutta projekti lähti sittemmin laajenemaan, kun olin jo poistunut kuvioista. 

Rusanen lisää, että vastaavissa projekteissa tapahtuu usein siten, että organisaatiossa pieni iskujoukko lähtee kokeilemaan uutta tapaa toimia ja saa hyviä tuloksia aikaan. 

– Myöhemmin muut ympärillä kiinnostuvat, että mitäs nuo oikein tekevät, kun niillä menee niin hyvin. Samalla tavalla ajatusmalli laajenee myös toimialalta toiseen. Se ei ole sinällään ihme, koska ketterät ajattelu- ja toimintamallit parantavat tuottavuutta ja jakavat vastuuta organisaatioissa, Rusanen sanoo. 

Katse tulevaan 

Rusanen korostaa koulutuksen merkitystä ja teroittaa, että ketteriin toimintamalleihin liittyy väärinkäsityksiä. 

– Netistä löytyy paljon tietoa, jolloin helposti ajatellaan, että kyllähän minä tämän ymmärrän. 

Itse opiskelemalla saatetaan ymmärtää jotain, mutta ei kaikkea. Ongelmia syntyy, kun pitäisi muuttaa toimintamalli ja sen kautta organisaatiokulttuuri, ja luullaan olevan ketteriä, mutta ei oikeasti olla. 

Tieturin päätavoitteena on lisätä ymmärrystä ketterien toimintamallien liiketoiminnallisista hyödyistä. 

– Määritelmällisesti ketteryys tarkoittaa kykyä reagoida muutoksiin. Jos ajatellaan, miten nopeasti tänä vuonna on tapahtunut radikaaleja muutoksia, reagointikykyä voi sanoa elintärkeäksi.