Hyppää sisältöön

Palkitsemismallin tulee tukea pitkän aikavälin arvontuottoa

Palkitsemismallin tulee tukea pitkän aikavälin arvontuottoa

21.09.2021

Henki-Fennian myynti- ja asiakkuusjohtaja Kari Wilen ja työpsykologi sekä rekrytointikonsultti Juho Toivola alleviivaavat palkitsemismallien merkitystä työntekijöiden sitouttamisessa.

Työntekijöiden sitouttamisella sekä yrityksen palkitsemisen malleilla on entistäkin suurempi merkitys, kun moni ala kärsii osaajapulasta ja tulevaisuuteen ennustetaan talouskasvua. 

TEKSTI | AURINNA WEISMAN  KUVA | HENKI-FENNIA

Ryhmäeläke on mielekäs sekä kustannustehokas palkkiomalli niin työnantajalle kuin työntekijällekin. Yrityksille se antaa muun muassa mahdollisuuden luoda pidempiaikaisen kannusteen ja sitouttavuutta, henkilöstölle se tuo lisäsäästöä lakisääteisen työeläkkeen rinnalle. 

– Koronan jälkeen voidaan odottaa, että talous lähtee kovaankin nousuun. Samalla ammattitaitoisten tekijöiden menettäminen on yrityksille huomattava riski. Pelkkä rahabonus ei välttämättä riitä sitouttamaan henkilökuntaa, joten sen rinnalle on hyvä miettiä myös muita vaihtoehtoja, esittelee Henki-Fennian myynti- ja asiakkuusjohtaja Kari Wilen

Työpsykologi ja rekrytointikonsultti Juho Toivolalla on pitkä kokemus HR-alalta ja kirkas näkemys siitä, miten tärkeää osaajien sitouttaminen on. Hänen mielestään ryhmäeläkkeet ja muu rahastopohjainen palkitseminen ovat hyviä tapoja osallistaa työntekijät rakentamaan yrityksen menestystä.

– Erityisesti suuremmissa yrityksissä, joissa henkilöstölle ei voida tarjota esimerkiksi osakkuutta, saadaan näillä erilaisilla palkitsemismalleilla vahvistettua tehokkaasti tunnetta yhteisten päämäärien tavoittelusta, Toivola toteaa. 

Monipuolisuudella hyöty irti kannustinjärjestelmistä

Toivola kokee, että työntekijöiden sitoutumiseen vaikuttaa myös palkitsemistapojen monipuolisuus. Varsinkin yritysten olemassa oleville työntekijöille hyvistä palkitsemismalleista voi tulla saavutettu etu, josta ei haluta luopua vaihtamalla työpaikkaa. 

– Kun kompensaatiomalli on laaja ja perustuu aidosti työntekijöiden tarpeisiin, kokevat he sen tuottavan arvoa, joka on käytettyjä euroja suurempaa, Toivola esittää. 

Toivola näkee positiivisena sen, että ryhmäeläkkeet ja rahastopohjainen sijoittaminen kannustavat erityisesti pitkäjänteiseen talousajatteluun, lyhyen tähtäimen bonuksiin keskittymisen sijaan.

Harva nuori ajattelee pelkän työeläkkeen enää riittävän.

Juho Toivola

– On hienoa, jos työnantaja voi olla työntekijän kumppanina luomassa pitkän aikavälin näkymää. Ryhmäeläkkeet edustavat kestävää maailmankuvaa, jossa keskitytään nimenomaan tulevaisuuden hyvinvointiin, Toivola toteaa. 

Sävyjä eläkekeskusteluun

Varsinkin nuoremmalle sukupolvelle pitkän tähtäimen sijoittaminen on tällä hetkellä erittäin suosittu aihe, samalla myös eläkekeskusteluun saadaan uusia sävyjä. Harva nuori odottaa enää yhtenäistä työuraa tai ajattelee pelkän työeläkkeen riittävän vanhoilla päivillä. 

– Nuoremmat työntekijät tietävät, että taloudellista varautumista tarvitaan, kun työurat muuttuvat entistäkin pirstaloituneemmiksi. Uskonkin, että sen myötä erilaiset omistamista helpottavat järjestelmät tulevat nostamaan päätään ja eläkeomaisuudestakin keskustellaan uudella tavalla tulevaisuudessa, Toivola summaa.

Vaikka ryhmäeläkevakuutus kytkeytyy palkitsemiseen, se on ominaisuuksiltaan vakuutus, johon sisältyy eläketurvan lisäksi henkivakuutusturva. Valinnaisena voidaan lisätä myös työkyvyttömyysturva.

SITOUTA ALAN OSAAJAT

  • Työntekijät ovat yrityksen tärkein voimavara. Henkilöstön vaihtuvuus vie resursseja, sillä rekrytointi on kallista ja aikaavievää. Sitouttaminen kannattaa.
  • Yleiset rahabonukset kuluvat helposti nopeisiin hankintoihin, eivätkä välttämättä siirry säästöön.
  • Ryhmäeläkevakuutuksen avulla voi turvata työntekijöiden taloudellista tulevaisuutta pitkällä tähtäimellä.
  • Vakuutus on myös valtti rekrytoinneissa. Päteviä osaajia voidaan houkutella taloon korostamalla muun muassa vastuullista henkilöstöpolitiikkaa.

Haku