Oulussa panostetaan lasten tunne- ja turvataitoihin

Kaikille Oulun esi- ja peruskouluikäisille lapsille on opetettu koulussa syksystä alkaen tunne- ja turvataitoja.

^{TEKSTI | SAANA LEHTINEN   KUVA | TUULI NIKKI}

Tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan yhä useampi lapsi ja nuori kokee seksuaalista häirintää ja väkivaltaa. Internet ja sosiaalinen media ovat mahdollistaneet entistä nuorempien lasten lähestymisen manipuloivilla tavoilla.

Oulussa lasten ja nuorten turvallisuuden edistämiseen on tartuttu vuonna 2019 alkaneeseen Turvallinen Oulu -hankkeeseen kuuluvalla tunne- ja turvataitokasvatuksella. Tunne- ja turvataitojen opettaminen on otettu ensimmäisenä kaupunkina Suomessa systemaattisesti osaksi kaikkien esi- ja perusopetusyksiköiden toimintaa.

Tunne- ja turvataitokasvatuksen tavoitteena on ehkäistä lapsiin niin kasvotusten kuin digitaalisissa ympäristöissä kohdistuvaa kiusaamista, häirintää ja väkivaltaa vahvistamalla kaiken ikäisten lasten selviytymiskeinoja ja valmiutta tunnistaa uhkaavia tilanteita ja puolustaa omia rajojaan. Myös itsetunnon vahvistamisella on tärkeä rooli.

– Jotta lapsi osaa puolustaa paremmin itseään ja omia rajojaan, hänen tulee kokea olevansa arvokas ja hyvän kohtelun arvoinen, kertoo Turvallinen Oulu -hankkeen projektikoordinaattorina toimiva Arttu Kuivala.

Opetusta lapsen ikä- ja kehitystaso huomioiden

Tunne- ja turvataitokasvatus koostuu tunne- ja vuorovaikutustaidoista, selviytymistaidoista ja digiturvataidoista. Jotta kasvokkain ja digitaalisissa ympäristöissä syntyviä uhkatilanteita voidaan ennaltaehkäistä, on niistä tärkeää keskustella etukäteen lapsen ikätasolle sopivasti.

– Näistä asioista puhuminen voi tuntua meistä aikuisista joskus hankalalta. Lapset ovat kuitenkin yleensä valmiita keskustelemaan vaikeistakin aiheista, kun aikuinen tarjoaa siihen mahdollisuuden. En ole tavannut työssäni lasta, joka sanoisi, ettei jostain asiasta voisi puhua ollenkaan, Oulun Ritaharjun koulussa luokanopettajana toimiva Sanna Niinivaara sanoo.

Lasten tunne- ja turvataitojen vahvistaminen on kaikkien lasten arjessa mukana olevien aikuisten tehtävä. Siksi hankkeen valtakunnallisesti hyödynnettäviksi tuotetuissa opetusmateriaaleissa on huomioitu vanhempien osallistaminen sekä kodin ja koulun yhteistyön tukeminen.

– Vanhemmat eivät ole vielä riittävän tietoisia esimerkiksi digiturvataidoista. On kuitenkin hyvä muistaa, etteivät lapset osaa kysyä oikeuksistaan tai turvataidoistaan itse, vaan vastuu niiden opettamisesta on aina aikuisilla, Kuivala sanoo.

Tunne- ja turvataitoja käsitellään Oulussa monipuolisesti, aina ikä- ja kehitystaso huomioiden. Pienempien lasten kohdalla kyse voi olla esimerkiksi ohjeiden antamisesta tilanteisiin, joissa lapsi näkee puhelimeltaan jotain pelottavaa. Lapsia rohkaistaan kertomaan huolistaan turvallisille aikuisille. Uhkatilanteita, omia rajoja ja erilaisia selviytymiskeinoja käydään läpi muun muassa keskustelun, draaman ja tarinallisuuden keinoin. 

– Opetuksen tavoitteena on lisätä turvallista ilmapiiriä, ei pelotella lapsia mahdollisilla vaaroilla. Tutkimusten ja käytännön kokemuksen mukaan se, että lapsi tietää, miten toimia erilaisissa tilanteissa lisää turvallisuuden tunnetta, Kuivala muistuttaa.

Tärkeitä taitoja tänään ja tulevaisuudessa

Tunne- ja turvataitojen ja niihin liittyvien vuorovaikutustaitojen tukemisella ei pyritä ainoastaan suojaamaan lapsia ulkopuolisilta uhilta. Tavoitteena on myös vahvistaa kykyä kohdella toisiaan paremmin ja kunkin omia rajoja kunnioittavasti.

– Olen käynyt oppilaideni kanssa läpi esimerkiksi sitä, että kaverille kotisohvalta suutuspäissä kirjoitettu viesti on yhtä voimakas ja loukkaava kuin kasvokkain sanottu, tokaluokkalaisia opettava Niinivaara kertoo.

Niinivaara pitää tunne- ja turvataitoja tärkeinä tulevaisuuden kansalaistaitoina, joiden harjoitteleminen tulee aloittaa jo lapsena.

Vuoden 2021 kansallisen Rikoksentorjuntakilpailun voittanut sekä Euroopan kansainvälisen kilpailun toiseksi sijoittunut Turvallinen Oulu -hanke päättyy kokonaisuudessaan vuoden 2022 joulukuussa, mutta tunne- ja turvataitokasvatuksen on kuitenkin tarkoitus jatkua. Niinivaara ja Kuivala toivovat oman kotikaupungin toimintamallin otettavan käyttöön myös muualla Suomessa.

– Kaikkien kaupunkien ja kuntien tulisi panostaa tähän osa-alueeseen nyt ja tulevaisuudessa. Työ lasten turvallisuuden edistämiseksi vaatii meidän kaikkien yhteistä panosta ja yhteistyötä, Niinivaara ja Kuivala painottavat yhteen ääneen.