Oulu muuttaa kaupunkia kulttuurilla

Vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoteensa valmistautuvan Oulun tavoitteena on tuoda taiteen ja kulttuurin hyödyt osaksi jokaisen kaupunkilaisen elämää. Kaupungin tapahtumakalenteri pursuaakin vaihtoehtoja, jotka houkuttelevat niin paikallisia kuin myös kauempaa saapuvia Pohjois-Suomeen. Matalan kynnyksen kulttuuritoiminnot ovat myös auttaneet pitämään nuoria kulttuurialan ammattilaisia Oulussa.

TEKSTI saana lehtinen | kuvat erno karjalainen, veera uutinen ja iina tauriainen

Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026 valittu Oulu on taiteen ja kulttuurin pohjoinen keskus, jonka eläväinen tapahtumakenttä houkuttelee kävijöitä niin kotimaasta kuin sen ulkopuoleltakin. Kaupungin tapahtumakalenteria selaamalla on helppo ymmärtää, miksi. Valinnanvaraa konserteista ja taidenäyttelyistä aina festivaaleihin saakka riittää lähes vuoden jokaiselle päivälle. 

Mikä selittää näin laajan ja jatkuvasti monipuolistuvan kulttuuritarjonnan?

Ouluun 1990-luvun lopulla muuttaneen, Oulu Sinfonian intendenttinä työskentelevän Maija Kuusiston mukaan vastaus löytyy pohjoista särmää huokuvasta sijainnista ja oululaisesta tekemisen kulttuurista.

– Oulussa on totuttu tarttumaan toimeen ja tekemään itse. Tästä osoituksena ovat erilaiset festivaalit, tapahtumasarjat ja yhdistykset, joita kaupunkiin on syntynyt jokaiselle taiteen alalle. Sopiva välimatka Etelä-Suomeen mahdollistaa puolestaan sen, ettei meidän tarvitse kehittää toimintaamme sen mukaan, mitä muualla tehdään, Kuusisto kuvailee.

Kuusiston työpaikka, Oulu Sinfonia kuuluu Oulun teatterin ohella Pohjois-Pohjanmaan suurimpiin taidelaitoksiin. Lisäksi teatteria ja orkesteria yhdistää niiden yleisöjen poikkeuksellinen koko. Pohjois-Pohjanmaan ainoan sinfoniaorkesterin ja Oulun ainoan ammattiteatterin vastuulla on merkittävä osa paitsi Oulun myös koko 400 000 asukkaan maakunnan konsertti- ja teatteritarjonnasta. 

Laaja ja moninainen yleisö haastaa alueen kulttuuritoimijat kokeilemaan rohkeasti uutta. 

– Teatterin tapauksessa tämä on tarkoittanut, että vaikka toimintamme ydin on puheteatterissa, haluamme olla entistä vapaampia genreistä ja yhdistellä laadukkaasti eri taidemuotoja. Kehitämme muun muassa tanssillisia ja nykysirkukseen liittyviä sisältöjä sekä laajennamme ajatusta siitä, millä tavoin esitykset voivat syntyä. Kaiken keskiössä on merkitys ja sen välittäminen, ja se voi tapahtua monella tavalla. Tällä hetkellä työstämme esimerkiksi kabaree-muotoista esitystä ilman valmista käsikirjoitusta ja äskettäin teimme esityksen Oulun taidemuseolle Vilho Lammen näyttelyn yhteyteen, Oulun teatterin taiteellinen johtaja, helsinkiläissyntyinen Alma Lehmuskallio kertoo.

Tiiviin yhteistyön kaupunki

Kaikille saavutettava kulttuuri on myös Oulu2026-toiminnan keskiössä. Oulu tavoittelee kulttuuri-ilmastonmuutosta, jossa taide ja kulttuuri valjastetaan palvelemaan kaupunkilaisia yhteisten haasteiden, kuten esimerkiksi suvaitsemattomuuden ja yksinäisyyden, ratkaisemisessa. 

Tärkeässä roolissa tavoitteen saavuttamiseksi on eri toimialojen ja sektoreiden rajoja ylittävä yhteistyö. 

Liikkeelle ei tarvitse lähteä nollasta, sillä erilaiset yhdessä tekemisen tavat kuuluvat kiinteästi oululaisen kulttuurikentän henkeen. Sopivan pieneksi ja suureksi luonnehditussa kaupungissa lähes kaikki kulttuurialan toimijat tuntevat toisensa ja myös kaupungin viranhaltijat on helppo tavoittaa.

– Nykyisin puhutaan paljon esimerkiksi siitä, kuinka taidelaitosten tulisi tehdä yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Oulussa se on ollut luonteva toimintatapa aina, Kuusisto sanoo.

Kulttuuri kuuluu kaikille

Oulu Sinfonialla on pitkä historia kuorojen, musiikkiluokkien, palvelulaitosten, festivaalien ja muiden kulttuuritoimijoiden kumppanina. Sen vuosittain järjestämistä noin 150 tapahtumasta lähes puolet toteutetaan kaupungin konserttisalien ulkopuolella, osa pienkokoonpanoilla. Oulun teatteri taas tunnetaan jo yli 20 vuotta sitten käynnistyneestä kummikoulutoiminnastaan sekä lasten ja nuorten omasta teatterifestivaalista.

Nyt yhteistyötä on tarkoitus laajentaa entisestään. Toiveena on, että alueen kulttuuritoimijat kykenisivät tavoittamaan myös ne oululaiset, joita niiden ohjelmistot eivät ole aiemmin onnistuneet puhuttelemaan.

Tämä tarkoittaa organisaatioiden välisen yhteistyön lisäksi myös uudenlaisia sisältöjä.

– Teatterin produktioiden sisällöissä on viime vuosina otettu huomioon muun muassa työelämän ulkopuolelle pudonneiden nuorten sekä huumeidenkäyttäjien ja heidän läheistensä kokemuksia. Ensi vuonna ensi-iltansa saa esitys, jonka sisältö rakennetaan yhdessä maahanmuuttajataustaisten oululaisten kanssa, Lehmuskallio kertoo.

Lehmuskallion mukaan ajatuksena on tehdä Oulun teatterista entistä vahvemmin paikka myös niille, jotka eivät ole kokeneet itseään tervetulleiksi esimerkiksi kielitaitonsa takia. 

– Normikriittinen ajattelu ja representaation kysymykset ohjaavat kaikkea tekemistämme. Sillä, minkä ikäisiä, taustaisia ja kokoisia ihmisiä lavalla näkyy, on olennainen vaikutus välittämäämme maailmankuvaan, hän painottaa.

Ajassa elävä ja tapahtumarikas kaupunki tarjoaa lisää mahdollisuuksia nuorille

Pienten ja keskisuurten kaupunkien perinteisenä haasteena on kaupungin veto- ja pitovoiman heikentyminen. Ongelma on tuttu myös Oulussa, josta nuorten kulttuurialan ammattilaisten tie on vienyt tavallisesti etelään. 

Kehityksessä näkyy kuitenkin selkeä muutos: nykyisin entistä useampi nuori oululainen päättää jäädä synnyinkaupunkiinsa. Lisäksi Ouluun muuttaa kulttuurialan ammattilaisia muualta Suomesta ja ulkomailta.

– Kentälle on tullut viimeisten viiden vuoden aikana paljon uusia tekijöitä ja erilaisia matalan kynnyksen kulttuuritoimintoja, jotka ovat tuoneet kaupunkiin lisää mahdollisuuksia. Kun kaupungissa tapahtuu ja toiminta pysyy kiinni ajassa, nuorten ei tarvitse kokea jäävänsä mistään paitsi, Ouluun nuorena aikuisena Torniosta muuttanut Heikki Myllylahti taustoittaa.

Nuorten ei tarvitse kokea jäävänsä mistään paitsi, kun kaupungissa tapahtuu.

Myllylahti johtaa vuonna 2018 perustettua kaupunkikulttuuriyhdistystä, Oulu Urban Culture ry:tä, jonka päätavoitteena on edistää 18–30-vuotiaiden luovan alan ammattilaisten työllistymistä. Yhdistyksen Oulu2026-hankkeessa, Untamed Officessa, nuoret tekijät pääsevät toteuttamaan omia taide- ja kulttuuriprojektejaan sekä keräämään kokemusta suurista tuotannoista. 

– Näyttävin ja tunnetuin tapahtumamme on Perämeren jäällä järjestettävä elektronisen musiikin ja arktisen taiteen festivaali, Frozen People. Festivaali keräsi tänä vuonna yli 3000 kävijää, ja kulttuuripääkaupunkivuoteen mennessä tapahtumaa on tarkoitus kasvattaa entistä suuremmaksi, Myllylahti kertoo.

Veto- ja pitovoima kasvaa pitkäjänteisellä työllä 

Kaupungin kulttuuritoiminnan kehittäminen sekä veto- ja pitovoiman kasvattaminen ovat molemmat tavoitteita, joiden toteutuminen vaatii pitkäkestoista työtä. Jatkuvuuden varmistamiseksi Oulun kaupungin kulttuuriohjelmat on käynnistänyt maailmankin mittakaavassa harvinaisen kumppanuusohjelman, jossa kaupunki tukee kulttuurialan toimijoita vuosittain jaettavilla avustuksilla.

Paikallisia kulttuurin tekijöitä jo vuodesta 2006 tukenut Kulttuurikumppanit-ohjelma on turvannut kolmen vuoden rahoituskauden myös Oulu Urban Culturelle.

– Kulttuuritoiminnan rahoituksia myönnetään usein vain vuodeksi kerrallaan. Tämä aiheuttaa haasteita pitkäjänteiselle kehittämiselle. Oulun kaupungin kulttuurikumppanuusohjelma on poikkeuksellinen, sillä rahoitusta luvataan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Ohjelman myötä pystymme luomaan toiminnallemme jatkuvuutta, Myllylahti kiittelee.