Osaajia terveysalan tarpeisiin

Sote-uudistuksen myötä hoitojaksot sairaaloissa lyhenevät ja etäpalvelut yleistyvät. Samalla merkittävä osa terveysalan korkeakoulutuksesta tulisi tapahtua aidossa hoitoympäristössä.

^{TEKSTI | JARNO VÄISTÖ   KUVA | LASSE LEHTO}

HARKKA-projektin projektipäällikkö, Oulun ammattikorkeakoulun yliopettajana toimiva Tiina Tervaskanto-Mäentausta kertoo, että projektin keskeisinä tavoitteina on varmistaa terveysalan harjoitusmahdollisuudet, tutkinnon suorittaminen määräajassa sekä koulutuksen vastaavuus tulevaisuuden tarpeisiin.

– Hallituksen suunnittelema aloituspaikkojen lisääminen suhteessa vallitsevaan pulaan harjoituspaikoista on aikamoinen yhtälö. Koulutuksen pitäisi kehittyä, vaikka edes pienin tipuaskelin, todellisen tilanteen edellä, ja siihen me tähtäämme. Ennen kaikkea haluamme varmistaa, että terveysalalla on tulevaisuudessakin laadukkaita ja ammattitaitoisia työntekijöitä.

Työn opinnollistamista

Muuttuvassa tilanteessa avainasemaan on noussut oppilaitosten ja työelämän yhteistyö, jossa ideoidaan harjoittelumahdollisuuksia.

Tampereen ammattikorkeakoulun yliopettaja Tuula-Maria Rintala mainitsee merkittäväksi tekijäksi pilottihankkeet kuten Diabeteksen moniammatillinen hoito -pilotti Tampereen kaupungin Diabetesvastaanotolla, jossa harjoitellaan moniammatillisesti yhdessä.

– Se on avannut opiskelijoiden silmiä sille, mitä toiset ammattilaiset tekevät. Näin he ovat oppineet huomioimaan niin toisiaan kuin potilaita entistä paremmin. Pilottien kautta saadaan arvokasta tietoa ja ideoita siitä, minkälaisia harjoittelumahdollisuuksia opiskelijoille voisi jatkossa olla tarjolla, Rintala kertoo.

Olennainen osa yhteistyötä on työn opinnollistaminen, eli opintojen aikainen tutkinnon edellyttämän osaamisen hankkiminen työsuhteessa. Sen tavoitteena on joustavampi siirtyminen työelämään. 

– Työn opinnollistaminen mahdollistaa myös työnantajalle uuden oppimista ja toiminnan kehittämistä opiskelijan työpanosta hyödyntäen, Rintala jatkaa.

Opiskelijat luovat tulevaa

Tervaskanto-Mäentaustan mukaan alalla sovelletaan yhä enemmän digitaalista teknologiaa. Tämä asettaa vaatimuksia myös oppilaitoksille. 

– Teknologiakoulutuksen ohella tärkeää on myös innovaatiotyön integroiminen opiskeluun. Opiskelijat eivät ole vain tutustumassa teknologiaan, vaan mukana luomassa tulevaisuutta. Näin myös työelämää viedään eteenpäin.

HARKKA-projektin kehittämistyö on erittäin ajankohtaista myös COVID-19-pandemian mukanaan tuomien haasteiden valossa. 

– Opetusmenetelmät ovat muuttuneet ja luentomaisesta opetuksesta ollaan vähitellen löysäämässä, Tervaskanto-Mäentausta kertoo.

Rintala huomauttaa, että nyt tavoitellaan enemmän rohkeutta ottaa selvää asioista ja hyödyntää opittua. 

– Verkkokursseilta saamassani palautteessa opiskelijat ovatkin kertoneet oppineensa paljon enemmän itseohjautuvaan tiedonhankintaan kuin luennoilla istumalla.

Myös takaiskuja on tullut. Tärkeä lisä autenttisessa ympäristössä tapahtuvaan harjoitteluun on simulaatioharjoittelu älynukeilla. Vaativiakin taitoja ja tiimityötä on voitu harjoitella kontrolloidusti ja vaarantamatta potilasturvallisuutta.

– Projektin aikana uusi EU-direktiivi linjasi, että simulaatio ei enää kerrytä harjoittelua, Rintala kertoo. 

Sekö Oulun että Tampereen ammattikorkeakouluissa ollaan ottamassa käyttöön etävastaanottolaitteistoa, jonka avulla potilaan tutkimusta, hoidon suunnittelua ja  ammattilaisten kommunikaatiota voidaan harjoitella.

– Hoitajan osaaminen muodostuu todella tärkeäksi, kun asiat välitetään lääkärille etäyhteydellä ja vuorovaikutuksen pitäisi toimia potilaan eduksi. Kokemukset ovat olleet hyviä, ja myös potilaat ovat kokeneet asetelman positiivisena.

Tervaskanto-Mäentaustan mukaan mukaan Oulussa ammattikorkeakoulu  ja Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta ovat kehittäneet uusia moniammatillisia harjoittelukäytänteitä yhdessä Oulun kaupungin kanssa jo noin 15 vuoden ajan. OuluHealth ekosysteemi on laajentanut koulutuksen integrointia myös yritysyhteistyöhön ja tuotetestaukseen.