Hyppää sisältöön

Oppimisen eetos ei synny tyhjästä

Oppimisen eetos ei synny tyhjästä

2.02.2024

Vaikuttamalla sivistysalan rakenteisiin ja rahoitukseen sekä yhteydenpidolla päätöksentekijöihin Sivista tuo jäsenkenttänsä näkemyksiä osaksi yhteiskunnallista vuoropuhelua, kertoo Susanna Niinistö-Sivuranta.

Sivistykseen panostaminen on koko yhteiskunnan asia, mutta keskustelu oppimisesta jää liian usein koulupuheen tasolle. Tarvitaan laaja-alaista keskustelua, tutkimustietoa ja yhteistyötä.

TEKSTI maisa lampinen | kuva anni hartikainen

Heikentyneet tulokset Pisa-tutkimuksissa ovat herättäneet huolta suomalaisen osaamisperustan rapautumisesta ja on myös kysytty, onko luottamus oppimisen merkitykseen vähentynyt. Pisa-testeissä pärjääviä on edelleen, mutta heikosti suoriutuvien määrä kasvaa koko ajan ja oppilaiden välinen kuilu osaamistasossa on syventynyt. Sivistysala ry:n eli Sivistan toimitusjohtaja Susanna Niinistö-Sivurannan mukaan ilmiön taustalla olevia syitä tulee tarkastella laajasti.

– Oppiminen vaatii sitkeyttä ja ongelmanratkaisukykyä. Niin ikään minäpystyvyys eli yksilön käsitys omista kyvyistään suoriutua annetuista tehtävistä on erittäin tärkeä tunne oppimisen kannalta. Nykyajan hektisyys ja nopeisiin palkintoihin kasvattava kulttuuri ohjaavat oppijaa etsimään valmiita vastauksia nopeasti vaikkapa netistä, jolloin päättelytyötä ei tarvitse tehdä itse. Silloin motivaatiota oppimiseen ei pääse syntymään, kertoo koulutussektorilla pitkän uran tehnyt Niinistö-Sivuranta.

Oppiminen on taito, joka luo hyvinvointia sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Siksi oppimisen eetoksen syntyminen ei ole ainoastaan yksilön tai koulutuksen järjestäjien vastuulla. Sen merkityksestä tulee puhua kaikilla yhteiskunnan tasoilla – niin politiikassa, työelämässä kuin kodeissakin. Ratkaisujen löytämiseen kaivataan kaikkien panosta ja riittäviä resursseja.

– Oppimisen arvostus syntyy yhteiskunnan sanoista ja teoista. On varmistettava, että nuoret tietävät oppimisen kannattavan silloinkin, kun se on työlästä ja vaikeaa. Osaamisen kehittyminen on palkitsevaa, ja näitä kokemuksia pitäisi saada nuorille enemmän. Prosessille täytyy antaa myös tarpeeksi aikaa. Yhteiskunnan näkökulmasta taas pitää turvata riittävät resurssit laadukkaan koulutuksen pohjaksi ja vahvistaa oppimisen eetosta niin mediassa, yleisessä keskustelussa kuin päätöksenteossakin, Niinistö-Sivuranta painottaa. 

Monet muutokset haastavat koulutusjärjestelmää 

Sivistysalan yksityisten työnantajien edunvalvojana Sivista tekee työtä luodakseen alan toimijoille parhaat edellytykset toimia niin, että koulutuksen, sivistyksen ja osaamisen laatu Suomessa säilyy ja kehittyy. Yhteiskunnallisten muutosten tunnistaminen on tärkeää, jotta alan haasteisiin voidaan vastata. Tämän vuoksi hyvinvointiin, vastuullisuuteen, kestävyyteen sekä kansainvälisyyteen liittyvät laajat trendit ovat osa järjestön uutta strategiaa. 

Niinistö-Sivurannan mukaan Suomi tarvitsee kansainvälistä osaamista ja on keksittävä keinoja, joilla kaivatut osaajat saadaan myös jäämään Suomeen töihin. Oppimisen laatuun satsaaminen on myös tässä asiassa kilpailuvaltti.

Euroopan turvallisuustilanteen horjuminen, ilmastokriisin ja pandemia-ajan syventämät mielenterveyden haasteet ovat esimerkkejä muutoksista, jotka on huomioitava koulutuksen järjestämisessä.

– Pandemian jälkeisten tutkimusten perusteella tiedetään, että opiskelijat voivat kokea esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelkoa aiempaa enemmän. Mielenterveysongelmat ovat hoitamattomina valtava uhka oppimiselle ja siten myös tulevaisuuden työllistymismahdollisuuksille, Niinistö-Sivuranta toteaa.

Samoin suhteellisen lyhyessä ajassa tapahtuneen digitalisaation aiheuttamia muutoksia oppimisessa on seurattava. Uusien teknologisten mahdollisuuksien ja niiden suoman joustavuuden hyödyntäminen yksilöllisten tarpeiden tueksi on tärkeää, mutta ihmisen hyvinvoinnin kannalta arvokkaiden sosiaalisten kohtaamisten roolia oppimisessa ei tule unohtaa.

– Kokonaisuuden huomioiminen on avaintekijä tulevaisuuden oppimisen laadun takaamiseksi. Korostan myös laadukkaan opettajankoulutuksemme merkitystä. Meillä on Suomessa todella osaavia opettajia, jotka tekevät tärkeää työtä kouluttaessaan ja kasvattaessaan tulevaisuuden osaajia, Niinistö-Sivuranta kiteyttää.

Haku