Oppimiseen satsaaminen on sijoitus tulevaan

Suomi on jäänyt koulutuksen rahoituksessa jälkeen. Nyt ollaan veden- jakajalla, ja tulevalta hallitukselta tarvitaan kipeästi lisäeuroja opetukseen. Opetusalan Ammattijärjestön eli OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto näkee lisärahoituksen sijoituksena oppijoiden ja koko Suomen tulevaisuuteen.

TEKSTI JA KUVAT | JONATAN LAUSTI

Tulevien eduskuntavaalien alla puolueet korostavat puheissaan koulutuksen merkitystä niin oppijoiden kuin koko Suomen tulevaisuudelle. Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murron mielestä puheet eivät enää riitä. Vaalien jälkeen tarvitaan tulevalta hallitukselta myös tekoja, jotta opettajat voivat onnistua työssään ja rakentaa tulevaisuudenkestävää Suomea.

Murto kaipaa päättäjiltä kykyä katsoa kauas ja rohkeutta nähdä koulutus sijoituksena. Tulevan hallituksen pitää arvioida, miltä Suomi ja koulutukseen tänään tehtävät muutokset näyttävät kymmenen vuoden päästä. 

– Suomessa ollaan melko yksimielisiä siitä, että tänne tarvitaan esimerkiksi lisää osaavaa työvoimaa ja koulutustason nostoa. Tosiasia kuitenkin on, että nyt Suomi käyttää Pohjoismaista vähiten rahaa koulutukseen. Suomi on Pohjoismaista myös ainoa maa, jonka tutkimus- ja kehittämispanostukset olivat vuonna 2020 merkittävästi matalammat kuin vuonna 2010. Suunnan pitää muuttua. Jo 1990-luvulta alkanut leikkausten tie on kuljettu loppuun, Murto sanoo.

Aikaa opettamiselle

Yksittäiset hokkuspokkustemput tai hankkeet eivät enää riitä, sillä korjattavien asioiden lista on loputtoman pitkä. 

Seuraavalla hallituskaudella on ryhdyttävä ratkomaan muun muassa heikentyneitä oppimistuloksia, erityisopetustarpeen kasvua, osaajapulaa, koulutustason laskua sekä eriytymiskehitystä ja nuorten hyvinvointiin liittyviä ongelmia. 

– Tärkeintä olisi sopia kaikkien puolueiden kesken siitä, että koulutuksen rahoitus palautetaan pohjoismaiselle tasolle yli hallituskausien ulottuvalla suunnitelmalla. Vain siten saadaan perusasiat kuntoon, Murto kertoo.

Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto

Murto aloitti OAJ:n puheenjohtajana viime toukokuussa. Sen jälkeen hän on kiertänyt eri puolilla Suomea kuunnellen opetushenkilökuntaa. 

Kentältä nouseva viesti on selvä: lisärahoitusta tarvitaan, jotta opetuksen arki saadaan sujumaan.

– Koulutusala ei tarvitse nyt suuria muutoksia, vaan aikaa opettamiselle ja yksilön kohtaamiselle. Siis käytännössä lisää opettajia, pienemmät ryhmäkoot sekä toimivan oppimisen tuen, joka jatkuu varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle asti. Tulevaisuudenkestävä Suomi rakennetaan koulutuksella, jossa jokaisella on yhdenvertainen oikeus opetukseen ja oppimiseen, Murto painottaa.

Läpi elämän kantava oppimisketju kuntoon

Suomi oli ennen yksi maailman koulutetuimmista maista. Nyt tilanne on toinen. 

Korkeasti koulutettujen osuus ikäluokasta on Suomessa samalla tasolla esimerkiksi Chilen ja Turkin kanssa. Jos Suomi olisi yksi Yhdysvaltojen osavaltioista, kuuluisimme keskimääräistä heikommin koulutettujen osavaltioiden joukkoon. Tämä uhkaa jo Suomen kilpailukykyä. Väkimäärässä Suomi ei pärjää, ja siksi pitäisi satsata osaamiseen.

– Suomeen tarvitaan monenlaista osaamista. Meillä on 160 000 nuorta aikuista, joilta puuttuu kokonaan toisen asteen tutkinto samalla, kun työelämä kaipaa kipeästi esimerkiksi osaavia putkiasentajia, hitsareita, lähihoitajia ja kokkeja. Samalla on selvää, että poliitikkojen haikailemia kansainvälisiä yrityksiä ja investointeja saadaan Suomeen tuomaan työpaikkoja vain, jos koulutustaso palautetaan kohti maailman kärkeä, Murto painottaa.

Ja jotta saadaan lisää korkeasti koulutettuja, tarvitaan lisää aloituspaikkoja yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Aloituspaikkojen lisäys ei kuitenkaan yksin riitä.

– Korkeakoulussakin opiskelija tarvitsee opetusta. Jos lisätään aloituspaikkoja, on silloin lisättävä myös rahoitusta sekä opettajia vähintään samassa suhteessa, Murto muistuttaa. 

Olennaista koulutustason nostamiseksi on myös varmistaa, että koko ikäluokka saa edellytykset onnistua korkeakouluopinnoissa.

– Koko oppimisen ketjun varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle pitää olla kunnossa. Poliitikoilta tämä vaatii sen varmistamista, että lainsäädäntö ja rahoitustaso ovat kunnossa. Niiden avulla mahdollistetaan se, että jokainen voi oppia perustaidot varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa sekä saada lukiosta tai ammatillisesta koulutuksesta riittävän osaamisen hakeutua korkea-asteelle, Murto toteaa. 

Tolkkua ryhmäkokoihin

Mitä tulevalta hallitukselta sitten kaivataan? Etenkin rauhaa opettaa ja oppia. Niitä saadaan lisäämällä koulutuksen rahoitusta ja täsmentämällä lainsäädäntöä, jotta esimerkiksi ryhmäkokoihin saadaan tolkkua ja oppimisen tuki saadaan toimivaksi.

– Opettajat haluavat tukea yksilöllisesti jokaisen oppimista, ja heillä on siihen koulutus ja osaaminen. Nykyisillä resursseilla ja lainsäädännöllä se ei kuitenkaan ole mahdollista. Tarvitaan rahoituksen vahvistamista sekä lainsäädäntöä, jolla varmistetaan, että rahat myös menevät siihen, mihin ne on tarkoitettu.

Opetusryhmät koostuvat hyvin erilaisista oppijoista. Osa on luonnostaan lahjakkaita monella eri osa-alueella, osalla taas on oppimisvaikeuksia tai haasteita vuorovaikutustaidoissa. Lisäksi ryhmässä voi olla kielitaidottomuutta, itsetuhoisuutta tai masentuneisuutta. 

OAJ on ehdottanut ratkaisumalliksi opettajamitoitusta, joka turvaisi jokaiseen kouluun saman määrän opettajia, erityisopettajia ja opinto-ohjaajia suhteessa oppilasmäärään. 

– Kun ryhmä on liian suuri ja heterogeeninen, päivät ovat usein pelkkää suoriutumista seuraavaan. Se kuormittaa todella paljon opettajia ja heikentää oppimisen edellytyksiä. Jos opettajalta menee vaikka puolet oppitunnista yhden paljon tukea tarvitsevan oppijan huomioimiseen, on se väistämättä pois muiden oppimisen tukemiselta. 

Tuki on oppijan oikeus

Julkisuudessa on viime kuukausina puhuttu paljon lasten ja nuorten pahoinvoinnista. Myös pahoinvointia ja syrjäytymistä voitaisiin ehkäistä sillä, että opettajilla olisi aikaa kohdata jokainen oppija yksilöllisesti.

– Yksi keskeisin viesti jäseniltämme on ehdottomasti se, että oppimisen tuki on korjattava. Tulevan hallituksen pitäisikin kiireellisesti tarttua toimeen heti kautensa alussa. Tuen korjaaminen varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle on edellytys sille, että oppivelvollisuuden laajentamisen tavoitteet voivat toteutua ja oppimistulokset ja koulutustaso nousta, Murto sanoo.

Tuen pitää myös toteutua jatkossa koko Suomessa koulusta tai oppilaitoksesta riippumatta – kyse on lapsen oikeudesta. Tämä edellyttää täsmällistä ja selkeää lainsäädäntöä. 

– Nykyisellään tuen tarve tunnistetaan, mutta se jää suurelta osin saamatta. Monia opettajia turhauttaa, että aikaa kyllä menee esimerkiksi tukeen liittyvään byrokratiaan, mutta rahan ja toimivien lakipykälien puuttuessa tuki ei siirry paperilta oppilaalle asti. 

Nykyisessä mallissa varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa saatava tuki on kuntakohtaisesti määriteltyjen resurssien varassa. Toisella asteella eli lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa lakiin ei olla edes säädetty opiskelijoiden oikeudesta esimerkiksi tukiopetukseen. 

– Kun laissa määritellään selvästi, missä tilanteissa ja millaiseen tukeen oppijoilla on oikeus, ja annetaan resurssit tuen toteuttamiseen, varmistetaan oppiminen ja siirtyminen toiselta asteelta korkeakouluopintoihin ja työelämään sekä ennaltaehkäistään syrjäytymistä. 

Suunta täytyy siis kääntää, jos päättäjät haluavat rakentaa tulevaisuudenkestävää Suomea. 

– Nyt pitää katsoa sinne kymmenen vuoden päähän. Suomi voi hyvin vain, jos opettajilla ja alan esihenkilöillä on tänään edellytykset onnistua työssään ja tukea kaikenikäisten oppimista, Murto korostaa.

---