Onnistunut julkisivusaneeraus on sujuvan yhteistyön tulos

Taloyhtiöiden saneerausbuumi kohdistuu juuri nyt eritoten kattoihin ja julkisivuihin. Julkisivuremontin yhteydessä tehtävä lisälämmöneristys parantaa rakennuksen energiatehokkuutta. 

^{TEKSTI JA KUVA | PAROC} 

Nykyinen rakennuskantamme tuottaa 76 prosenttia hiilidioksidipäästöistä. Samalla korjausvelka kasvaa kasvamistaan. Pelkästään asuinrakennusten keskimääräiset korjauskustannukset olisivat VTT:n arvion mukaan 9,4 miljardia euroa vuosina 2016-2025. 

Julkisivutuotteiden ja -järjestelmien kehittäjänä tunnetun Sto Finexter Oy:n maajohtaja Pekka Rajaniemi allekirjoittaa nämä luvut.

– Suomessa on valtava rakennuskanta, jonka energiatehokkuus ei vastaa nykyvaatimuksia. Asuntokannan energiankäytön tehostaminen korjausrakentamisen avulla on yhtälössä merkittävässä roolissa ja keino auttaa Suomea saavuttamaan CO2-päästötavoitteet. Helppo tapa parantaa rakennuskannan energiatehokkuutta on tehdä lisälämmöneristys julkisivuremontin yhteydessä, Rajaniemi esittää.

Innovatiivinen järjestelmä ilman kylmäsiltoja

– Meillä on ollut tarve luoda monipuolinen, mutta yksinkertainen järjestelmä, joka soveltuu eristeiden kanssa käytettäväksi siten, että rakenteeseen syntyy mahdollisimman pienet lämpöhävikit. 

Rajaniemi puhuu uudenlaisesta julkisivun rankajärjestelmästä, StoVentro X:stä, joka PAROC Cortex One -eristeen kanssa muodostaa energiatehokkaan, tuulitiiviin ja palamattoman julkisivujärjestelmän. 

– PAROC-kivivilla on eristeenä energiatehokas, palamaton ja kosteusturvallinen, joten se sopii kokemuksemme mukaan erinomaisesti tuulettuvien julkisivujen eristeeksi.

Energiankäytön tehostaminen auttaa Suomea saavuttamaan päästötavoitteet.

Sto Finexter Oy:n maajohtaja Pekka Rajaniemi

– Täysin uutena innovaationa järjestelmästä löytyy eristeen läpi asennettava, ruostumattomasta teräksestä valmistettu seinäkiinnike kemiallisella ankkurilla, joka minimoi seinäkiinnikkeistä aiheutuvan kylmäsiltavaikutuksen. Rankajärjestelmä lävistää eristeen pisteittäin, jolloin siihen syntyy mahdollisimman pieni läpimeno ja lämpöhukka. Ruostumaton teräs rakenteessa johtaa lämpöä heikommin eristeen läpi, Antti Mursu Sto:n teknisestä myynnistä kertoo. 

Sto:n suunnittelupöydällä syntynyt järjestelmä on hyvä esimerkki siitä, miten rakentamisen laatu ja uudet innovaatiot kehittyvät järjestelmien eikä pelkästään yksittäisten komponenttien ansiosta. 

– Tämän vuoksi suunnittelua ja rakentamista on hyvä tehdä eri asiantuntijatahojen yhteistyönä, kommentoi Parocin avainasiakaspäällikkö Jussi Juurela.

Rajaniemi puolestaan mainitsee, että järjestelmän kehitysvaiheessa Sto teki koeasennuksia Parocin eristeillä.

– Todettuamme, että järjestelmän komponentit toimivat erinomaisesti yhteen, teimme laskelmat, joiden avulla todensimme järjestelmän U-arvot ja energiatehokkuuden. Huolellinen rakentaminen on meille avainasia, joten edellytämme myös yhteistyökumppaneilta sitoutumista korkeaan rakentamisen laatuun. Siksi Paroc on luonnollinen yhteistyökumppani meille – aivan kuten Constikin, joka toimii urakoitsijana Oulun kohteessa.

Korjausrakentamisessa on aina luvassa yllätyksiä

Oulun kohde on 9-kerroksinen, vuonna 1968 rakennettu kerrostalo, jonka julkisivut on rakennettu betonisandwich- ja Siporex-elementeistä. Käytännön kokemuksia korjausrakentamisesta ja Oulun kohteesta valottaa Constin työnjohtaja Eetu Marjakangas.

– Vaikka lähtötilanne selvitetään kuinka perusteellisesti, ei yllätyksiltä voi välttyä. Mitä syvemmälle korjausrakentamiskohteen rakenteisiin pureudutaan, sitä enemmän yllätyksiä tulee vastaan. Tyypillisesti sellaisia ovat heikkokuntoiset tai alkuperäisistä suunnitelmista poiketen toteutetut rakenteet. Oulun kohteessa sellaisia olivat asbestipitoiset maalit, jotka jouduttiin poistamaan sekä parvekkeiden taustaseinät, joita ei oltu ankkuroitu rakenteisiin alkuperäisten suunnitelmien mukaan.

Kohteen julkisivusaneerauksessa purettiin kaikki lämmöneristeet sekä betoniulkokuoret ja asennettiin StoVentro X -rankajärjestelmä sekä uudet Parocin eristeet ja tuulensuojalevyt. Uudella rakenneratkaisulla julkisivun eristevahvuus kasvoi 80 millimetristä 210 millimetriin ja rakennuksen energiatalous koheni merkittävästi.