Onnistumisten kautta mukaan työelämään ja koulutukseen

Hämeen ammattikorkeakoulu ja Ammattiopisto Tavastia tukevat koulutuksesta ja työelämästä syrjään jääneitä sekä maahanmuuttajataustaisia nuoria. Taitopaja – Taitoja arkeen ja ammattiin ja Kokka kohti Kanta-Hämettä -hankkeet ovat osoittaneet tarpeellisuutensa.

TEKSTI maria paldanius ja hanna naakka | kuva lotta naakka

Moni suomalaisnuori on jäänyt koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Vuonna 2020 yli 12 prosenttia nuorista jätti toisen asteen koulutuksen kesken. Tähän ongelmaan Hämeen ammattikorkeakoulu ja Ammattiopisto Tavastia ovat etsineet ratkaisuja Taitopaja – Taitoja arkeen ja ammattiin -hankkeen avulla. Kohderyhmänä ovat koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneet nuoret sekä maahanmuuttajataustaiset nuoret aikuiset. 

– Hankkeen tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen omien mahdollisuuksien oivaltamisen ja onnistumisen kokemusten kautta. Vaikeasti työllistyviä ja koulutusta vailla olevia nuoria tuetaan kohti tutkintoa johtavaa koulutusta, avaa Tavastian lehtori ja erityisopettaja Pia Paananen.

Projektin aikana kehitetty 3-portainen ohjausmalli tarjoaa sujuvan väylän eri koulutuksiin ja ammatteihin, ja omaan itseen tutustumiseen. Tutustumispolulla tunnistetaan ja kehitetään omia vahvuuksia ja valmiuksia, osaamispolulla tutustutaan ammatillisiin tehtäviin ja kartoitetaan realistisia vaihtoehtoja. Koulutuspolun painopisteenä on joustavan siirtymän suunnittelu ja toteutus jatkuvan haun kautta. Hanke on toteutettu Tavastian matalan kynnyksen toiminnallisessa oppimisympäristössä, Taitopajalla.

– Nuorilla voi olla taustalla monenlaisia pettymyksiä ja erilaiset elämäntilanteet asettavat omat haasteensa. Maahanmuuttajat taas ovat usein uuden elämäntilanteen edessä. Taitopajalla nuoret saavat kartoittaa omia vahvuuksiaan ja alavalintojaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin keskittyen, kiteyttää Hämeen ammattikorkeakoulun lehtori ja projektipäällikkö Hanna Naakka, HAMK Smart tutkimusyksiköstä. 

Vaihtoehto perinteiselle

”Onnistuin sittenkin! Koulussa olikin mukavaa!”. Palautteen perusteella hanke on vastannut kohderyhmän tarpeisiin. Eri ammatteja monipuolisesti esittelevä Taitopaja-ympäristö on ollut kutsuva, innostava ja kaivattu vaihtoehto perinteiselle, luokkamaiselle opiskelulle. Oppilaitoksissa on havaittu, että monilla nuorilla on epämieluisia kokemuksia luokkatilasta. 

– Taitopajassa nuoret voivat selkeyttää ammatinvalintaansa ja henkilökohtaisen ohjauksen avulla luoda omannäköisen urasuunnitelman. Nuorelle oppiminen konkretisoituu, kun keittiöalan töitä harjoitellaan yhdessä tai sorvataan kynttilänjalka käytännössä, Paananen havainnollistaa.

Taitopaja pyritään saamaan jatkossa yhä aktiivisempaan käyttöön. Hankkeen tuloksena syntyy myös kaksi verkkosivustoa, joille on kerätty hankkeessa tuotettuja ammatillisia tehtäviä ja videoita. 

– Toinen sivusto on ohjaajille ja opettajille, toinen nuorille. Tehtävät on luotu työkaluksi Taitopajaan, kolmannen sektorin toimijoille ja osaksi tutkintoa valmentavaa koulutusta, Paananen tarkentaa.

Vahvuudet esille

Kokka kohti Kanta-Hämettä on toinen oppilaitosten yhteistyönä syntynyt hanke. Hankkeen tavoitteena on ennen kaikkea tukea työelämän ja koulutuksen marginaalissa olevia ihmisiä. Hankkeessa luodaan työperäisen maahanmuuton edistämiseen tähtäävä ohjelma, jossa tarkastellaan rekrytointia palvelupolkuna sekä työnantajan että asiakkaan näkökulmasta. Kysymys kuuluukin: miksi Suomessa koulutettuja maahanmuuttajia lähtee ulkomaille? 

– Muualla hankittua koulutusta ja työkokemusta voi olla vaikea ymmärtää, ja siksi kansainvälinen osaamispotentiaali saatetaan työelämässä helposti sivuuttaa. Tämä korostuu rekrytoinnissa, joissa todistukset ja ansioluettelo eivät välttämättä kerro riittävästi tekijästä ja hänen osaamisestaan, Paananen sanoo.

Hanke on lisännyt ymmärrystä työperäisen maahanmuuton edellytyksistä, haasteista ja mahdollisuuksista. Lopputuloksena syntyy suosituksia maakunnan palveluiden järjestämiselle. Aiheen merkitys näkyy sekä Hämeen ammattikorkeakoulun että Ammattiopisto Tavastian arjessa: molemmissa opiskelee enenevässä määrin maahanmuuttajataustaisia henkilöitä.

– On erityisen tärkeää, että toisen ja kolmannen asteen oppilaitos tekevät strategista yhteistyötä ajankohtaisten teemojen parissa. Se palvelee niin oppilaita, oppilaitoksia kuin yhteiskuntaa. Yhdessä voimme rakentaa siltoja, jotka johtavat ihmisiä kohti koulutusta ja työelämää, Paananen ja Naakka summaavat.