Nykyajan työssä pärjää jatkuvalla oppimisella

Tradenomiliitto TRAL ry on jo useamman vuoden ajanut ideaa koulutussetelin lisäämisestä työnantajan tarjoamaksi, verovapaaksi henkilöstöeduksi liikunta- ja kulttuurisetelien rinnalle. 

– Työnantajat panostavat jo työntekijöidensä työhyvinvointiin tarjoamalla lounas-, liikunta- ja kulttuuriedun, joten miksei valikoimaan voitaisi lisätä henkilöstön osaamisen omaehtoista kehittämistä, pohtii koulutus- ja elinkeinopolitiikan asiantuntija Henna Hirvonen.

Kouluttautumisseteli tarkoittaisi käytännössä sitä, että työnantaja voisi tarjota luontoisetuna työntekijöilleen maksimissaan 1 500 eurolla vuodessa seteleitä, joiden avulla yksilö voisi itsenäisesti hankkia tarvitsemaansa koulutusta.

Päätösvalta työntekijälle

Tradenomiliitossa on havaittu, että työelämän koulutus on suomalaisessa yhteiskunnassa edelleen yllättävän työnantajavetoista. Verotus on vahva ajuri, sillä työnantaja voi järjestää työntekijöilleen koulutusta verovapaasti silloin, kun koulutus tapahtuu työnantajan intressissä. Työntekijöiden koulutuskokonaisuudet suunnitellaan myös usein henkilöstön osaamiskartoitusten pohjalta, jolloin ne eivät välttämättä tue yksilön tarpeita. 

– Kouluttautumisseteli olisi toteutuessaan työnantajalle vapaaehtoisesti tarjottava etu, joka ei poissulje sitä, etteikö työntekijöille voisi edelleen tarjota työnantajan intressissä olevaa koulutusta. Työntekijällä on mahdollisuus valita lounaspaikka lounasseteliä käyttäen, joten miksei samaa valinnan mahdollisuutta voisi ulottaa myös koulutukseen, kysyy edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaula. 

Kaikki voittavat

Kouluttautumissetelin perimmäinen ajatus on se, että työntekijä voi sen avulla päättää itse, miten hän työnantajan tarjoaman edun käyttää. Sillä olisi Tradenomiliiton näkemyksen mukaan monitahoiset, positiiviset vaikutukset. 

– Kun päätöksen koulutuksen suunnasta ja sisällöstä voi tehdä itse ilman dokumentointi- ja raportointivelvollisuutta työnantajalle, madaltaa se taatusti työntekijän kynnystä pitää yllä ja päivittää omaa osaamistaan. Uskomme vahvasti myös siihen, että se innostaisi jatkuvan oppimisen piiriin myös henkilöitä, joille kouluttautumisen kynnys on korkealla. 

Rantamaula mainitsee, että on luonnollisesti myös työnantajan etu, että yhä useampi työntekijä saa kipinän uuden oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen. 

– Työnantajalle kouluttautumisseteli keventää henkilöstön koulutuksiin liittyvää hallinnointia. Se on myös keino rakentaa hyvää työnantajamielikuvaa, sitouttaa työntekijöitä sekä ylläpitää työkykyä.

Kouluttautumisseteli auttaisi myös vahvistamaan yksilöiden muutosturvaa työelämän turbulenssissa, jossa korostetaan entistä vahvemmin uudistumiskykyä. 

– Kun osaaminen on ajan tasalla vaikkapa työttömyyden kohdatessa, on huomattavasti paremmat edellytykset työllistyä uudelleen. Se heijastuu positiivisesti työttömyystilastoihin ja vähentää näin myös yhteiskunnalle koituvia kustannuksia, Rantamaula huomauttaa.

Vipuvartta työelämään

Hirvosen ja Rantamaulan viesti onkin se, ettei koskaan ole liian myöhäistä kääntää lehteä ja oppia uutta. 

– Suomalainen koulutusjärjestelmä tarjoaa huikeat mahdollisuudet jatkuvaan oppimiseen, ja totta kai toivomme, että kouluttautumisseteli avaisi entistä useammalle mahdollisuuden ottaa kaikki irti ympärillämme olevasta mahdollisuuksien kirjosta, Hirvonen toteaa.

Hirvonen vinkkaa, että esimerkiksi ammattikorkeakouluissa voisi suorittaa laadukkaan tutkinnon tai omiin tarpeisiinsa yksittäisiä kursseja avoimessa korkeakoulussa. Näistä kertyneet opintopisteet auttavat sanoittamaan omaa osaamista vaikkapa palkkaneuvotteluissa. 

– Yhtä lailla tällä mallilla voisi suorittaa vaikkapa tulityökortin tai hankkia muuta ammatillista osaamista. Itsensä kehittäminen pitää yllä myös oppimisen kykyä, jota me kaikki tarvitsemme työelämässä työtehtävästä, taustasta, kokemuksesta ja iästä riippumatta, Hirvonen päättää.