Nykyaikainen öljylämmitys on energiatehokas vaihtoehto

Öljylämmityskoti on energiatehokas ja säännöllisesti huollettuna myös vähäpäästöinen. Rinnakkaiset lämmitysratkaisut tekevät öljylämmityksestä kilpailukykyisen vaihtoehdon myös tulevaisuudessa.

_{TEKSTI | PEKKA SÄILÄ KUVA | LEY}

Noin 15 prosenttia suomalaisista pientaloasujista lämmittää kotiaan öljyllä. Harvaan asutussa ja ankaran ilmaston maassa järkeviä vaihtoehtoja öljylämmitykselle on vaikea löytää. Jos lämmitysjärjestelmän haluaa kokonaan vaihtaa, on esimerkiksi maalämpöön siirtyminen 4–5 kertaa kalliimpaa kuin öljykattilan uusiminen. 

Öljylämmitystaloissa on myös yleensä pienet tekniset tilat, joihin on vaikea vaihtaa korvaavaa tekniikkaa. Käytännössä koko lämmitysjärjestelmän vaihto saattaisi olla yksittäiselle pientalolle kymmenien tuhansien eurojen urakka.

Lämmitysenergia Yhdistys ry:n toiminnanjohtaja Arto Hannulan mielestä nykyiseen hallitusohjelmaan kirjattu tavoite öljylämmityksestä luopumisesta on ristiriidassa uusiutuvan energian lisäämistavoitteen kanssa.

– Ei ole realistista ajatella, että kaikki öljylämmityksellä toimivat kiinteistöt – joista monet on vielä rakennettu 70–80-luvuilla – siirtyisivät käyttämään pelkästään muita energiamuotoja. Jo pelkästään pientaloissa on Suomessa 150 000 öljylämmityskattilaa, joista noin 40 000:lla on rinnakkaisjärjestelmä. Jos öljylämmityksestä luovuttaisiin kokonaan, vaatisi tämä käytännössä uuden ydinvoimalan rakentamisen. 

Hannulan mukaan tavoitetta asetettaessa on myös unohdettu, että Suomessa pientalojen öljylämmityksen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat vain noin kaksi prosenttia koko maan vuosittaisista kokonaispäästöistä.

Vähemmän päästöjä

Hannula mainitsee, että suomalainen lämmitysöljy on tasalaatuista ja eurooppalaisella mittapuulla myös hyvin puhdasta ja rikitöntä.

– EU:n määrittelemiin lämmityspäästöjen raja-arvoihin päästään nykyaikaisella lämmityslaitteistolla helposti. Öljylämmittäjille on tarjolla myös uusiutuvia nestemäisiä polttoaineita, joiden käyttöön nykyaikainen lämmityskalusto soveltuu sellaisenaan tai pienin päivityksin. Ennen uusiutuvaan polttoaineeseen siirtymistä suositellaan öljysäiliön ja sen syöttöputkistojen puhdistamista.

Öljysäiliön säännöllisellä huollolla ja öljypoltinjärjestelmän kunnostuksella parannetaan myös energiatehokkuutta. Kattilan ja polttimen vaihdolla säästöt lämmityskuluissa voivat olla satoja litroja vuodessa.

Täydellinen öljylämmityksestä luopuminen vaatisi uuden ydinvoimalan.

– Uudella kattilalla on myös selvästi pienemmät päästöt. Kondenssitekniikkaa hyödyntämällä voidaan savukaasuissa oleva energia hyödyntää myös lämmitykseen, ja siten saada lähes 100 prosentin hyöty öljyn sisältämästä energiasta. Uuden kattilan hankintaa kannattaa harkita, kun vanha on saavuttanut 25–30 vuoden iän. Öljypolttimen tehokas käyttöikä on puolestaan noin 15 vuotta. Uusittu laitteisto lisää myös asumismukavuutta ja tuo toimintavarmuutta poikkeustilanteissa, kuten myrskyissä, jolloin talo voi jäädä ilman sähköjä jopa päiviksi, Hannula tietää.

Rinnakkaisratkaisuja

Nykyisin joka viides öljylämmittäjä harkitsee rinnakkaisen lämmitysjärjestelmän hankintaa. Tarjolla on myös valtion energia-avustus, jos lämmitysjärjestelmän muutostyöt vaikuttavat 30 prosentilla lämmitettävän kohteen energiatehokkuuteen. 

Hannulan mukaan rinnakkaisjärjestelmäratkaisujen ongelmana on kuitenkin se, että EU:n päästöstandardit eivät tunnista tämänkaltaista hybridiä yhtenä lämmitysjärjestelmänä.

– Kiinteistökohtaisesti voi olla kuitenkin järkevää miettiä uusiutuvien energioiden käyttöä öljylämmityksen rinnalla etenkin silloin, kun lämmöntarvetta on enemmän, Hannula mainitsee. 

Öljylämmityksen rinnalla on mahdollista käyttää vaikkapa ilma-vesilämpöpumppua ja aurinkoenergiaa. Itse tuotetulla aurinkosähköllä voidaan esimerkiksi tuottaa sähkö lämminvesivaraajaan ja hoitaa rakennuksen lämmitys ilma-vesilämpöpumpulla lauhempien säiden aikaan. Öljykattila toimii tällöin lämmöntuottajana ainoastaan silloin, kun lämmön tarve on suurimmillaan.