Hyppää sisältöön

Nuoret elävöittävät karjalan kieltä ja kulttuuria

Nuoret elävöittävät karjalan kieltä ja kulttuuria

2.02.2024

Karjalan Sivistysseuran hallituksen jäsen Reeta Suvanto eli Moisejeffin Konstantinin Kat’in Eskon Reeta ja Karjalazet Nuoret Suomes -yhdistyksen Papu Hyypiä eli Afanasjeffin Darjan Marian Marjuškan Papu.

Nuoret ovat heränneet yhdistystoimintaan, jolla on pyritty vahvistamaan karjalaista kulttuuria ja kieltä näkyvämmäksi.

TEKSTI maisa lampinen | kuva outi neuvonen

Karjalaisen kulttuurin ja kielen asema nyky-Suomessa on heikko, vaikka noin miljoonalla suomalaisella on juuret Karjalassa. Ilmiölle on useita syitä. Joissakin tapauksissa menetyksen ja pakkosiirtojen trauma on niin suuri, että kulttuuriperinnön siirtäminen uusille sukupolville on katkennut. Toisaalta kieltä ja kulttuuria ei ole vaalittu lainsäädännöllisestikään. Karjalazet Nuoret Suomes -yhdistyksen hallituksessa toimivan Papu Hyypiän eli Afanasjeffin Darjan Marian Marjuškan Papun mielestä karjalaisuus on jäänyt suomalaisen kansallisaatteen jalkoihin: 

– Suomessa vallitsee käsitys, että karjalaiset ovat vain yksi suomalainen heimo. Se on linjassa kansallisaatteen kanssa, joka on rakentunut ajatukselle kulttuurisesta ja etnisestä homogeenisuudesta. Suomalaisuudesta erillinen karjalaisuus haastaa heimoaatteen ja voi siten näyttäytyä uhkana kansallisidentiteetille, vaikkei se sitä ole.

Heimoaate on historian kertomuksen, pakkoassimilaation ja laillisen aseman puutteen ohella vaikuttanut suomalaisuudesta erillisen karjalaisuuden museoitumiseen. Ajatellaan, ettei karjalainen kulttuuri ja kieli elä nykyajassa. Nuorten lisääntynyt kiinnostus sukujuuriaan kohtaan osoittaa toisin. Kysyntä karjalan kielen kursseille on kasvanut ja sosiaalisessa mediassa kohtaa paljon nuoria, jotka puhuvat karjalaisuudestaan. 

– On ollut tärkeää huomata, etten ole ainoa karjalainen nuori, joka pohtii näitä asioita. Somesta olen löytänyt yhteisön voiman, karjalaisuutta teoksissaan käsittelevä kuvataiteilija ja Karjalan Sivistysseuran hallituksen jäsen Reeta Suvanto eli Moisejeffin Konstantinin Kat’in Eskon Reeta kertoo.

Kulttuuri ei elä neljän seinän sisällä yksinään, vaan sen ylläpitämiseen tarvitaan muita ihmisiä. Nuorilla sukupolvilla on aiempaa paremmat valmiudet purkaa menneisyyden traumoja ja vaalia karjalaista kulttuuriperintöä.

– Karjalaisuuden yhteiskunnallinen asema on rakenteellinen kysymys, eikä nykytilanteeseen olla ajauduttu itsestään. On hienoa nähdä, kuinka uusi sukupolvi taistelee karjalaisen kulttuurin ja kielen tulevaisuuden puolesta, Hyypiä toteaa.

Yhteisöllistä tutustumista

Karjalazet Nuoret Suomes on 2019 perustettu karjalaisen kulttuurin ja kielen edunvalvontajärjestö, joka edistää karjalaisten nuorten näkyvyyttä ja kuuluvuutta. Järjestö jakaa kanavillaan tietoa karjalaisuudesta sekä tarjoaa keskustelupalstan ja erilaisia tapahtumia jäsenille. Se on pääasiallisesti suunnattu nuorille karjalaisille, mutta myös seniori- tai tukijäseneksi voi liittyä.

Vuonna 1906 perustetun Karjalan Sivistysseuran tavoitteena on ylirajaisen karjalaisen kulttuurin, kielen ja identiteetin säilyttäminen ja elävöittäminen. Kirjojen, verkkosisältöjen ja Karjalan Heimo -lehden julkaisemisen lisäksi Karjalan  Sivistysseura järjestää yhteisöllistä tekemistä, kuten pakinapirttejä karjalan kielen puhumiseen. Myös kyykkä, sukututkimus ja alueellinen toiminta kokoavat karjalaisia seuran piiriin. Lisäksi seura jakaa vuosittain opiskelija-apurahoja ja kohdeavustuksia.

– Yhdistystoiminta tuo ihmisiä yhteisen kulttuurin äärelle, jotta karjalaisuus eläisi osana suomalaista yhteiskuntaa myös tulevaisuudessa, Suvanto kiteyttää.

Haku