Hyppää sisältöön

Nuorempia sukupolvia motivoi vuorovaikutteinen johtaminen

Nuorempia sukupolvia motivoi vuorovaikutteinen johtaminen

17.12.2021

TKI-päällikkö Tiina Martelius-Louniala, lehtori Anita Hukkanen ja projektipäällikkö Hilkka Heikkilä auttavat hankkeessa mukana olevia yrityksiä kehittämään johtamistyötään. 

YZ-sukupolvi kaipaa johtajilta palautetta, arvostusta ja henkilökohtaisia keskusteluja. Jyväskylän ammattikorkeakoulun YZ-sukupolvi vie työyhteisön uudelle tasolle -hankkeessa kehitetään osaamista tätä varten. 

TEKSTI | TUOMAS I.LEHTONEN  KUVA | MIKKO KUPARINEN 

Jokainen sukupolvi tuo omat vaatimuksensa organisaatioiden johtamiselle. JAMKin liiketoimintayksikön projektipäällikkö Hilkka Heikkilän ja lehtori Anita Hukkasen mukaan X-sukupolvi (1960–1979 syntyneet) motivoitui pitkäaikaisesta työpaikasta, hyvästä palkasta ja titteleistä. Nuoremmat Y- (1980–1994) ja Z-sukupolvet (1995–) kaipaavat ulkoisia palkkioita enemmän arvostusta ja palautetta esimieheltä sekä mahdollisuutta toteuttaa itseään. 

– Nuoremmat sukupolvet osaavat kyseenalaistaa arvoja ja toimintamalleja. YZ-sukupolvi kaipaa yksilöllistä johtamista, monipuolista palautetta ja mielenkiintoisia tehtäviä. Työnantajan tulee olla kiinnostava ja esimiehen pitää osata innostaa vuorovaikutuksen keinoin. Yrityksen tulee tehdä työtä työntekijän sitouttamiseksi, Hukkanen kertoo. 

JAMKissa käynnistyi vuonna 2018 kaksivuotinen ESR-rahoitteinen YZ-sukupolvi vie työyhteisön uudelle tasolle -hanke. Sen päätavoitteena on tuottaa käytännön ratkaisuja siihen, kuinka pk-yritykset voivat siirtyä YZ-sukupolven edellyttämälle yhteisöllisen oppimisen ja johtajuuden tasolle. Hankkeessa on mukana yhdeksän matkailu- ja ravitsemusalalla toimivaa yritystä ja kolme teollisuusyritystä. 

Johtamistyö avainasemassa 

Toiminnan käynnistyessä toteutettiin kysely, jossa selvitettiin henkilöstön näkemyksiä työyhteisön yhteisöllisyydestä, johtajuudesta sekä oman työn merkityksellisyydestä. Tavoitteena oli kartoittaa eri-ikäisten työhön liittyviä näkemyseroja sekä hahmottaa kehityskohteet, joihin yrityksissä voidaan pureutua. 

– Henkilöstö koki, että eniten kehitettävää on palautteenannossa ja työntekijöiden arvostamisessa. Pyrimme tuomaan johtajien toimintaan pieniä, mutta tärkeitä muutoksia. Niillä on vaikutusta erityisesti nuorempien sukupolvien tulokselliseen johtamiseen sekä työyhteisön hyvinvointiin. 

Johtamistyön kehittämisen ja yhteistoiminnallisen oppimisen yhdeksi työkaluksi valikoitui vuorovaikutustilanteiden videointi. Esimiehet kuvaavat työntekijöiden kanssa käymiään keskustelutilanteita ja hyödyntävät videoita reflektoidessaan omia viestintätapojaan. Videoita katsotaan myös kollegoiden ja valmentajien kanssa, mikä mahdollistaa vertaistuen ja henkilökohtaisen sparraamisen. 

– Omien kehityskohteiden tunnistaminen ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen vaativat pysähtymistä ja itsetutkiskelua. Olemme muistuttaneet, että pienikin muutos tavassa viestiä voi merkitä paljon. Muutaman minuutin huomioimisella, kuuntelulla ja myönteisellä palautteella luodaan runsaasti positiivista energiaa, Hukkanen toteaa. 

Lähiesimiehet ovat henkilöstön johtamisessa avainasemassa. Heikkilä ja Hukkanen kuitenkin muistuttavat, että esimiestyön kehittäminen vaatii yleensä koko yrityksen johtamiskulttuurin muokkaamista ja selkeiden toimintamallien luomista kaikilla tasoilla. 

– Yrityksissä ei ole enää varaa olla kuuntelematta YZ-sukupolvea ja jättää huomiotta heidän tarpeitaan. Esimiehille on annettava aikaa ja tukea ihmisten johtamiselle, jotta he voivat hoitaa työnsä hyvin ja jaksavat kiivaasti muuttuvassa työelämässä. Panostus jatkuvaan oppimiseen ja kehittymiseen kannattaa YZ-sukupolven motivoimiseksi ja sitouttamiseksi, Hukkanen korostaa. 

Laajaa kehittämistoimintaa 

Tutkimus- kehitys ja innovaatiopäällikkö Tiina Martelius-Louniala kertoo YZ-sukupolvi vie työyhteisön uudelle tasolle -hankkeen olevan hyvä esimerkki JAMKin monipuolisesta yritysyhteistyöstä. Viime vuonna yhteistyötä tehtiin kaikkiaan noin 800 organisaation kanssa. JAMKin vetämissä hankkeissa ulkopuolisen rahoituksen osuus kipusi 8,1 miljoonaan euroon. JAMKille palveluliiketoiminnasta kertynyt liikevaihto oli 5,2 miljoonaa euroa. 

– Hankeyhteistyön lisäksi tarjoamme yrityksille räätälöityjä ja monialaisia koulutus-, konsultointi- ja tutkimuspalveluja sekä vuokraamme laboratoriotilojamme. Autamme myös hanke- ja kehitysrahoituksen haussa ja hallinnoinnissa. Palveluliiketoiminnan ohella tarjoamme organisaatioille OKM:n rahoittamaa opiskelijayhteistyötä, Martelius-Louniala luettelee. 

JAMK.FI/YZ-SUKUPOLVI 

Haku