Napapiirille nousee kiertotalouspuisto

Rovaniemen Alakorkalon alueelle VT4:n ja rautatien välittömään läheisyyteen luodaan kiertotalouden osaamiskeskittymää, jonka tavoitteena on tukea alueen yrittäjyyttä ja luoda mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle. Teollisuusalueen yhteyteen rakentuvan kiertotalouspuistohankkeen tarkoituksena on edistää sen lähialueen materiaalien jatkojalostusta niiden synnyinseudulla. 

– Kiertotalouspuistossa hyödynnettäviä raaka-aineita voivat olla esimerkiksi biojätteet, purkumateriaalit, metsä- ja peltobiomassat, lietteet, tuhka, yhdyskuntajätteiden jakeet sekä uusiomateriaalit. Alueella liikkuvien materiaalien hallinnoinnin tueksi on kehitteillä digitaalinen alusta, hankkeen projektipäällikkö Hanna Liisanantti kertoo.

Hankkeen toteuttajina ovat Rovaniemen kaupunki, Napapiirin Residuum Oy sekä Napapiirin Energia ja Vesi Oy.

– Vuosiin 2019–2022 sijoittuvan hankkeen aikana edistämme Napapiirin kiertotaloutta tekemällä selvityksiä alueen kierrätys- ja hyötykäyttömateriaalien käsittelystä, jonka pohjalta laadimme vision ja liiketoimintamallin alueen tulevaisuuden toiminnalle ja maankäytölle. Hanke käynnistyi biomassojen ja pilaantuneiden maiden selvitystyöllä, ja nyt kartoitamme jätemääriä sekä niiden keräämistä, kuljettamista ja energiahyötykäyttöä Lapin alueella, Liisanantti kuvailee kiertotalouspuiston kehitysvaiheita.

Yhden romu on toisen aarre

Napapiirin kiertotalouspuiston tavoitteena on luoda yrittäjille kasvualusta, jossa yritykset pääsevät hyötymään myös toistensa liiketoiminnasta. 

– Pyrkimyksenä on luoda synergiaetuja sillä periaatteella, että toisen jäte on toisen aarre. Onnistuessaan kiertotalouspuistosta voi muodostua erittäin toimiva teollisuusklusteri, jossa kiertotalouden osaamis-
keskittymä houkuttelee alueelle uusia toimintoja ja osaaminen vahvistuu edelleen samalla, kun alueen elinvoimaisuus lisääntyy, Rovaniemen elinvoimapalveluiden toimialajohtaja Jaakko Rantsi kertoo osaamiskeskittymän positiivisista vaikutuksista.

Yrittäjien toiveet huomioon

Tällä hetkellä hanke on suunnitteluvaiheessa. Tarkoituksena on saada ymmärrys alueella liikkuvien materiaalimassojen lisäksi kiertotalousyrittäjien tarpeista. 

– Olemme haastatelleet yrittäjiä, ja keskusteluissa on noussut esiin erityisesti toiveet liittyen maamassojen järjestelmällisempään käsittelyyn ja hallinnointiin. Olemme kuitenkin avoimia kaikenlaisille ideoille, kuten esimerkiksi tekstiilien kierrätykselle, emmekä ole sulkemassa mitään kiertotalouden aluetta hankkeen ulkopuolelle, Liisanantti kertoo. 

Kiertotalouspuiston rakentaminen on hankkeena haastava, mutta Rovaniemellä on vahvana hyvät edellytykset sen onnistuneeseen toteutukseen. 

– Vastaavanlaista toimintaa ei vielä täällä pohjoisessa ole, jonka vuoksi massoja kuljetetaan etelään jatkojalostettavaksi. Logistiikan ja ympäristön kannalta on edullisempaa käsitellä materiaalit täällä pohjoisessa lähellä niiden syntypaikkaa. Toivommekin, että etelässä kiertotalouden parissa toimivat yrittäjät löytävät mahdollisuuksia laajentaa liiketoimintaansa, Rantsi vinkkaa.