Hyppää sisältöön

Muuttuvan median Merkki

Muuttuvan median Merkki

14.12.2023

Median museo ja arkisto Merkki tarjoaa katsauksen median historiaan yli sadan vuoden ajalta. Journalismin lisäksi museossa voi tutustua muihinkin sisältötyyppeihin.

Päivälehden museo on kertonut median historiasta, nykypäivästä ja tulevaisuudesta jo vuodesta 2001 – ja Päivälehden arkiston vanhimmat aineistot ovat peräisin 1800-luvulta. Nyt tämä kokonaisuus on luonut nahkansa ja uusi, yhteinen nimi on Median museo ja arkisto Merkki.

TEKSTI sami j. anteroinen | kuva aleksi lausti

Helsingin Ludviginkadulle avautui joulukuun alussa aivan uudenlainen median, uutisten, lukutaidon ja sananvapauden museo. Museonjohtaja Saila Linnahalme toteaa, että tiedonvälityksen luotettavuus ja sananvapauden toteutuminen ovat tänä päivänä kenties tärkeämpiä kuin koskaan. Niin kutsuttujen ”vaihtoehtoisten faktojen” ja salaliittoteorioiden pyörityksessä kansalainen saattaa miettiä, että mihin voi enää luottaa.

– Disinformaation lisääntyvä määrä maailmassa on iso ongelma. Sen vastavoima on journalismi, toteaa Linnahalme. 

Hän puhuu medialukutaidon tärkeydestä: etenkin nuorille tulee opettaa lähdekriittisyyttä. Tosin eivät vanhemmat ikäluokatkaan ole immuuneja disinformaatiolle tai suoranaiselle propagandalle.

Uuden aikakauden airut

Viestinnän kentällä on tapahtunut tällä vuosituhannella paljon, eikä vähiten digitalisaation läpimurron vuoksi. Museokin on muuttunut aikojen mukana – edelliset uudistukset on tehty 2007 ja 2015.

– Tavat kertoa asioista muuttuvat väistämättä, joten ajattelimme, että on jälleen aika tehdä jotain uutta. 

Museo sulki ovensa vapun jälkeen ja remontti alkoi. Perusteellisen saneerauksen myötä 800 neliömetrin kokoiset tilat, tarinat ja tunnelmat on nyt päivitetty 2020-luvulle. Uusi museo on alati muuttuvan median tulkki ja tallentaja, joka esittelee uutishistoriaa ja tuoreinta tietoa median ilmiöistä.

– Haluamme olla iloinen ja interaktiivinen museo, joka on erityisen helposti lähestyttävä. Vanhaan malliin museo haluaa tukea erityisesti lasten ja nuorten lukuharrastusta.

Luvassa on muun muassa opastuksia, työnäytöksiä, erilaisia työpajoja, tapahtumapäiviä ja seminaareja. Museoon on myös vapaa pääsy ja se on yleisölle maksuton.

Merkin toimintaan kuuluu lasten lukuharrastuksen tukeminen.

Nimi, jolla on merkitystä 

Muutoksen ankkuroi uusi nimi. Linnahalme kertoo, että uutta nimeä haettiin alkuvuodesta kilpailulla, johon tuli noin 500 nimiehdotusta. 

Kansalaiset ehdottivat nimeksi erilaisia välimerkkejä, kuten Pistettä, Pilkkua ja Kysymysmerkkiä. Museolaiset innostuivat jatkokehittelyyn, joten nimeä pohdittiin vielä erillisessä sidosryhmäseminaarissa.

– Tajusimme, että viestinnän pienin yksikkö on merkki – ja meistä se sopi nimeksi mainiosti.

Merkin arkisto on todellinen mediahistorian aarrearkku. Tutkija Janne Ridanpää kertoo, että se sisältää erittäin monipuoliset aineistot: Helsingin Sanomista – ja sen edeltäjästä Päivälehdestä – löytyy paperi- ja digiversiot. Lisäksi siellä voi tutustua toimittajien ja mediavaikuttajien yksityisarkistoihin. 

– Arkistomme on avoin kaikille. Niinpä Merkin tutkijasalissa saattaa hyöriä yliopiston tutkimusryhmä tai ihan vain satunnainen kansalainen, joka etsii Hesarissa 60-luvun lopussa ollutta ruokareseptiä, Ridanpää kertoo.

Sananvapauden puolesta 

Merkki nostaa esiin kysymyksen siitä, mikä oikein on journalismia. 

– Pysyvässä näyttelyssä kävijä haastetaan arvioimaan eri aineistoja ja päättämään, ovatko ne journalismia vai eivät, toteaa Linnahalme. 

Esimerkiksi kaikki sanomalehteen painettu teksti ei ole journalismia. Tämä lukemasi juttukaan ei ole puhtaasti journalistinen, vaan se kuuluu natiiviartikkelien kategoriaan ja lasketaan markkinointiviestinnäksi.

Haku