Monipuolinen kielitaito on valttikortti

Tulevaisuuden työelämässä korostuu monipuolisen kielitaidon lisäksi vuorovaikutustaidot. Mitä enemmän vierasta kieltä pääsee puhumaan, sitä luontevammaksi kommunikointi kehittyy.

Työelämä kansainvälistyy, ja sitä myötä työpaikoilla edellytetään entistä monipuolisempaa kielitaitoa.

Bluefors Oy:llä tarvitaan monenlaista osaamista johtuen laajasta tehtäväkirjosta, joka jakautuu teknisistä tuotantotehtävistä huipputason asiantuntijarooleihin. Yrityksessä arvostetaan koulutusta ja kansainvälistä työkokemusta.

– Tämän lisäksi keskeisinä ja meille tärkeinä kompetensseina on englannin kielen hyvä osaaminen, vuorovaikutustaidot ja kyky toimia erilaisten ihmisten kanssa, kertoo Nina Holviala, Head of People Operations.

Henkilöstössä on paljon eri kulttuuri-, kieli- ja osaamistaustoista tulevia henkilöitä. Harva asiakkaistakaan sijaitsee Suomessa, joten kansainvälisyys on kiinteä osa yritystä.Yrityksessä arvostetaan erityisesti vuorovaikutus- ja vastuunkantotaitoa, mutta myös monipuolisesta kielten ja kulttuurien osaamisesta on hyötyä erilaisissa tilanteissa.

– Toimintaympäristömme mahdollistaa myös oman osaamisen kehittämisen tällä saralla erinomaisesti, ja muualta Suomeen muuttaneen kollegan kanssa voi helposti virkistää omaa kieli- ja kulttuuriosaamistaan päivittäisen työn lomassa.

Teknologiaa Shanghaissa, yhteistyötä Ugandassa

Vaasan lyseon lukiossa on otettu huomioon kansainvälistyvän työelämän tarpeet. Vaasassa toimii Pohjoismaiden suurin energiateknologiateollisuuden keskittymä, ja moni sen yli 140:stä yrityksestä on oman alansa kansainvälinen markkinajohtaja. Tämä kansainvälinen yrityskeskittymä on toiminut Vaasan lyseon lukion kieli- ja kulttuuritarjonnan yhtenä lähtökohtana.

– Koulutuksemme pitää jollain tavalla heijastaa työelämän tarpeita ja kansainväliset yritykset tarvitsevat kielivarantoa, kertoo Vaasan lyseon lukion rehtori Jaakko Perttu.

Lukiossa voi opiskella kymmentä eri kieltä sekä kansainvälisyys- ja globaalikasvatuksen opintoja. Lukio on myös ollut neljä vuotta mukana hankkeessa, jossa on kehitetty yhteistyötä yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa. Yhtenä esimerkkinä on pitkän matematiikan opiskelijoille suunnattu teknologialeirikoulu Shanghaihin, jossa tutustutaan Vaasan alueen energiaklusterin yritysten, Wärtsilän, ABB:n ja Alteamsin toimintaan.

– Paikan päällä tutustutaan henkilöihin, jotka ovat lähteneet täältä sinne töihin, ja he kertovat tarinansa. Samalla tutustutaan kieleen ja ehtona onkin opiskella kiinan kielen alkeet. Vieraan kielen alkeita opiskellessa tutustuu samalla kielen kulttuuriin ja tapoihin, miten tervehditään ja käyttäydytään.

Osana lukion globaalikasvatusta järjestetään leirikoulu Ugandassa, jossa tehdään yhteistyötä kansainvälisten kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen ja paikallisten mikroyritysten kanssa. Opiskelijat ovat esimerkiksi tukeneet kestokäyttökuukautissiteitä tekeviä yrityksiä Ugandassa, sillä tyttöjen koulunkäynti keskeytyy kuukautisten aikaan.

– Opiskelijoille leirikoulut ovat maailmaa avartavia kokemuksia ja huikeita yhteisöllisiä elämyksiä. Samalla ne antavat valmiuksia: arvoja, asenteita, tietoja ja taitoja, joita odotetaan ja tarvitaan tulevassa työelämässä, Perttu kiteyttää.

Eri kielet tukevat toisiaan

Lapin yliopiston kielikeskuksen johtaja Ville Jakkula pitää kieliä, kulttuureita ja vuorovaikutusosaamista erottamattomana ja olennaisena osana asiantuntijuutta.

– Tämän päivän työelämässä työt tehdään kielillä ja melkein jokainen korkea-asteen koulutuksen saanut asiantuntija on jollain tavalla kieliasiantuntija. Sijaitsemme Rovaniemellä, ja Lapin alueella matkailulla on valtava merkitys. Se tekee kielitaidon tärkeyden hyvin näkyväksi. Mutta muillakin aloilla monipuolinen kielitaito on välttämättömyys, Jakkula toteaa.

Hän ajattelee, että tulevaisuuden ammateissa monikielisyys ja vuorovaikutusosaaminen sekä kulttuurienvälisen viestinnän osaaminen ovat luonteva osa ammattitaitoa.

– Tulevaisuuden asiantuntijan voi olettaa esimerkiksi toimivan dynaamisesti useammalla eri kielellä yhdessä tilanteessa.

Hanken Svenska handelshögskolanissa opiskeleva Juho Rasa päätti lukion toisella luokalla pyrkiä kauppakorkeakouluun. Hän päätti hakea ruotsinkieliseen kouluun, jotta saisi tutkinnon lisäksi kielitaidon. Kiinnostus kieliä ja kulttuureita kohtaan heräsi Rasan ollessa lukiossa vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa. Suomenruotsalaisuus taas on aina kiinnostanut häntä.

– Olen lähtöisin täysin suomenkielisestä taustasta suomenkieliseltä alueelta. Koen lähestulkoon eksoottisena sen, että pääsee tutustumaan suomalaisiin, joiden äidinkieli ei ole suomi.

Ruotsin kieli on jo avannut ovia työelämässä, sillä keväällä Rasa oli työharjoittelussa Ruotsissa ja paikka aukeni juuri siitä syystä, että hän osasi ruotsia. Rasa toimii myös kielilähettiläänä Kielilähettiläät ry:ssä. Hän käy kertomassa suomalaisille opiskelijoille, miten on oppinut ruotsin kieltä suomenkielisenä ja minkä takia kielten opiskeleminen kannattaa. Syksyllä Rasalla tulee täyteen 150 vierailua ympäri Suomea.

– Haluan kannustaa suomalaisia opiskelijoita tutustumaan kieliin ja kulttuureihin sekä inspiroida omalla tarinallani, että täysin suomenkielisestä taustasta tulevan on mahdollista oppia kieliä.

Ruotsi on kieli, joka herättää tunteita – siitä kertoo jo arkikielen ilmaisu ”pakkoruotsi”. Toisinaan Rasa kohtaa kouluja kierrellessään kysymyksen, minkä takia ruotsia tarvitsee opiskella.

– Näen ruotsin ponnahduslautana muihin kieliin. Kun olen oppinut ruotsia, on ollut paljon helpompi oppia saksaa, ja sitä kautta muita kieliä. Ja keskustelu siitä, tarvitseeko jotakin kieltä osata – en ole lyhyen elämäni aikana tavannut yhtään sellaista ihmistä, jota olisi harmittanut jonkun kielen osaaminen.

Rasa kokee, että ruotsin kielen opiskelu on myös kasvattanut itseluottamusta.

– Kun menin Hankenille, puhuin ralliruotsia, ja oli vain pakko hyväksyä se, että teen virheitä. Olen päässyt irti täydellisyyden tavoittelusta, ja siitä on ollut paljon hyötyä, Rasa iloitsee.

Kielten opiskelu on kuin laittaisi rahaa pankkiin

On vaikea tietää etukäteen, mitä kieliä korkeakoulussa ja työelämässä tulee tarvitsemaan. Siksi Vaasan lyseon lukiossa on pyritty kannustamaan nuoria valitsemaan kielten alkeiden opiskelua monipuolisesti.

– Jos toisen asteen näkökulmasta ajatellaan, vieraiden kielten opetus on viimeisten vuosien aikana vähentynyt ja siihen pitäisi jollain tavalla reagoida. Suomen kaltaiselle kansainvälisestä kaupasta riippuvaiselle taloudelle ja yhteiskunnalle on huolestuttavaa, jos meidän kielivaranto heikkenee, Perttu sanoo.

Pertun havainnon mukaan kielten opiskelijoita on karsinut muun muassa ajatus siitä, että kielten opiskelu on iso urakka. Ajatellaan, että kieltä pitäisi oppia kirjoittamaan ja puhumaan virheettömästi.

– Mutta kielten alkeiden opiskelu on hauskaa, ja alku on myös aika kevyttä, Perttu toteaa.

Miten sitten nuoria saataisiin innostumaan kielistä? Jakkula ajattelee, että yhtenä avaimena ovat kielijatkumot. Oppiminen pitäisi nähdä maratonin tapaisena, pitkänä jatkumona.

– Siinä auttaa ymmärrys siitä, että kielitaito kehittyy pitkäjänteisesti, systemaattisesti ja tavoitteellisesti, ja siinä tarvitaan eri koulutusasteiden välistä yhteistyötä.

Perttu kokee, että nuorten motivointi kielten opiskeluun on tärkeää. Hän kuvailee, että usean vieraan kielen opiskelu toisella asteella on kuin laittaisi rahaa pankkiin – talletus tulee jossain vaiheessa hyödyksi, korkea-asteella tai työelämässä.

– Itseäni harmittaa, että aikoinaan lukiossa suhtauduin kieliin vähempiarvoisesti, sillä olisin tarvinnut elämässäni kieliä enemmän vähän joka tilanteessa.