Millainen on tulevaisuuden ketterä kunta?

Ensi vuonna tapahtuva sote-uudistus mullistaa kuntien toimintaympäristön uusiksi. Tiivis yhteistyö ja tiedolla johtaminen auttavat kuntia sopeutumaan ja kehittymään. Miten uudet haasteet kunnille käytännössä näyttäytyvät ja miten niihin puututaan?

^{TEKSTI | JOONAS RANTA   KUVA | LASSI HÄKKINEN / LAHDEN KAUPUNKI JA JOONA RAEVUORI}

Vuonna 2023 Suomen 21 uutta hyvinvointialuetta ja Helsinki tulevat ottamaan vastuun sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta, jotka olivat aiemmin kuntien ja kuntayhtymien vastuulla. Kunnan toimintaympäristön mullistus koskettaa niin kunnan johtoa, sen henkilökuntaa kuin kuntalaisiakin. Samalla se tarjoaa uusia tilaisuuksia.

Fujitsun asiantuntijat ovat tehneet tiivistä yhteistyötä lukuisten suomalaisten kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa. Tuloksena on kehittynyt useita konkreettisia, niin kuntalaisten kuin kunnan työntekijöiden arkea parantavia ratkaisuja, kuten esimerkiksi sähköisiä asiointiratkaisuja. Fujitsun Hemminki Sääksjärvi, Juha Selkämaa ja toimitusjohtajana alkuvuodesta aloittanut Hanna Kivelä ovat olleet tiiviisti mukana kuntien toiminnan kehittämisessä. 

– Ennen kaikkea tavoitteenamme on taata kuntalaisille mahdollisimman hyvä arki. Tämä tapahtuu tukemalla kunnan johtoa ja henkilöstöä koko muutosprosessin ajan ja sen jälkeen, Kivelä sanoo.

Erilaisia ja erikokoisia kuntia yhdistää sama haaste: uusien toimintatapojen käyttöönotto, olipa kyse sitten esimerkiksi Helsingin tai Pielaveden asukkailleen tarjoamista palveluista.

– Haasteet koskevat sekä rakenteita että kunnan henkilökunnan työskentelyä kokonaisuudessaan. Vanhalla tavalla tekemistä ei yksinkertaisesti ole mahdollista jatkaa, Selkämaa toteaa.

Fujitsussa tiedetään hyvin, että kyseessä on ennen kaikkea toimintakulttuurin muutos. Ja muutos on aina mahdollisuus. Tilaisuuden mahdollisimman tehokas hyödyntäminen pohjautuu datan käyttöön ja tiedolla johtamiseen.

Tieto käyttöön ennakoivasti

Kuntalaisten vaatimukset palveluiden toimivuudesta ovat jo valmiiksi korkealla.

– Ihmiset odottavat kunnan palveluiden käytettävyydeltä samaa, mihin ovat yksityisten palveluiden käyttäjinä tottuneet. Palveluiden pitää vastaisuudessa tarjota samaa helppoutta eli ajasta ja paikasta riippumatonta käyttökokemusta, Sääksjärvi painottaa.

Esimerkkinä hän mainitsee sulavan päiväkotipaikan varaamisen tai kotikadun auraustilanteen tarkistamisen. Palvelun pitää olla saatavilla milloin ja missä vain – vaikkapa bussipysäkillä odotellessa. Mahdollisuudet ovat rajattomat. Olennaista on hyödyntää olemassa olevaa tietoa ennakoivasti, kun palveluita suunnitellaan ja kunnan toimintaa kehitetään.

– Vaatimustason noustessa kuntien pitää hyödyntää älykkäiden ratkaisujen tarjoamia mahdollisuuksia toteutukseen ja käyttöönottoon asti, Selkämaa jatkaa.

Datan hyötykäyttöä

Vuonna 2019 Fujitsu ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri alkoivat selvittää nuorten syrjäytymisriskiä Etelä-Karjalassa. Nuorten syrjäytymisellä on merkittäviä vaikutuksia niin yhteiskuntaan kuin yksilöihinkin. Vaikutukset voivat tuntua jopa yli sukupolvien.

Hankkeessa tunnistettujen tekijöiden pohjalta rakennettiin algoritmi, jonka avulla pystyttiin ennustamaan esimerkiksi terveyttä koskevia muuttujia jopa kuusi kuukautta etukäteen. 

Yhteistyön tuloksena syntyi tekoälyratkaisu, jolla nuorten syrjäytymisriskiä voidaan kartoittaa. Sen avulla ammattilaiset saavat entistä helpommin kokonaiskuvan syrjäytymiseen vaikuttavista tekijöistä. Näin syrjäytymisvaarassa olevan nuoren tilanteeseen voidaan puuttua hyvissä ajoin.

– Ei riitä, että relevanttia dataa on koossa. Tätä dataa tulee yhdistää ja hyödyntää oikealla tavalla. Samalla tiedon yksityisyys on erittäin tärkeää, Kivelä muistuttaa.

DigiOne on ekosysteemi, joka uudistaa suomalaista koulutuskenttää seitsemässä suomalaiskaupungissa. Varhaiskasvatuksen ja koulujen käyttämän Wilman korvaava Digi-
One nopeuttaa ja helpottaa huoltajien ja oppijoiden sähköistä asiointia sekä parantaa tietoturvaa. Mittavassa hankkeessa Fujitsu vastaa prosessienhallinnan kehittämisestä CaseM-ratkaisun avulla yhdessä Kuntien Tiera Oy:n kanssa.

– DigiOne toimii hyvänä esimerkkinä hankkeesta, jossa kehityksen kohteina ovat digitaaliset prosessit kokonaisuudessaan. Ei vain välivaiheiden sähköistäminen, Selkämaa toteaa.

Vähemmällä enemmän

Arvion mukaan suomalaisten kuntien työntekijöistä jopa kolmasosa on jäänyt eläkkeelle kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä. Samalla myös verovarojen virta kunnan kirstuun ehtyy.

– Iso kysymys on se, miten kunta voi saada vähemmällä enemmän, Selkämaa pohtii.

Vastausta kannatta hakea tiedolla johtamisesta ja entistä älykkäämmistä prosesseissa. Muun muassa tekoäly tuo sulavuutta ja tehokkuutta kunnan henkilöstön työhön. Työntekijöiden vaihtuvuusongelmaan uuden työvoiman rekrytointi ei yksinään riitä. Osaaminen ja resurssit pitää kohdentaa kuntalaisten ja henkilöstön kannalta olennaisiin tehtäviin.

– Luomme ympäristöä, jossa tiedon pohjalta on mahdollista reagoida ajoissa eikä vasta, kun on jo liian myöhäistä, Kivelä kertoo.

 Esimerkkinä hän mainitsee kunnan rakennusten käyttöasteen ja palveluiden käytön kehittämisen.  

– Oikeaoppinen teknologian käyttö myös tehostaa työympäristöä, mikä taas parantaa kunnan henkilöstön hyvinvointia.

Lahti muutoksen kärjessä

Suomalaisista kaupungeista Lahti on lähtenyt toteuttamaan sote-uudistuksen vaatimia muutoksia kuntakentän etujoukossa.

– Lahdessa sote-uudistushan on oikeastaan jo tehty, Selkämaa sanoo. 

Sote-uudistuksen yhteydessä kaupungin henkilöstömäärä karkeasti puolittui. Lisäksi Lahti on siirtämässä tietoteknisen tuotantokapasiteettinsa pois omasta konesalista. Kapasiteetti siirretään valitun strategian mukaisesti joko järjestelmätoimittajien SaaS-palveluun, Fujitsun hallinnoimaan pilveen tai Fujitsun konesaleihin.

Siirtymän myötä Lahden kaupungin ei tarvitse huolehtia käytöstä poistuvan konesalinsa tulevista ohjelmistopäivityksistä tai laitehankinnoista. Kaikki konesalin laitteet siirtyvät kierrätykseen ensi syksynä, kuten vuoden 2021 Suomen ympäristöpääkaupungin toimintamalliin sopii.

– Olemme siirtyneet prosessimaiseen tuotantoon. Pilven kautta palveluiden laatu on parantunut rutkasti eikä katkoksia käytännössä ole, Lahden tietohallintojohtaja Marko Monni kehuu. Lahti ja Fujitsu ovat tehneet yhteistyötä jo useamman vuoden.

Ja jos pilven kapasiteetti tulisi joskus vastaan, voidaan Lahdessa luottaa siihen, että lisätilaa löytyy. Fujitsun skaalattavat palvelut takaavat tietoteknisten palveluiden jatkuvuuden myös kriisitilanteissa.

– Myös budjettilaskelmamme tukivat päätöstä siirtää palvelut pilveen ja kumppanin palvelimille yksiselitteisesti, Monni kertoo.

Yhteisellä matkalla

Suurten yhteiskunnallisten haasteiden parissa työskentely tuo myös Fujitsulla työpöydän ympärille ison ekosysteemin. Kuntakentän muutoksia ajaa kumppaniverkosto, joka koostuu niin kuntien omista ammattilaisista kuin Fujitsun kaltaisten ict-palvelutoimittajien monialaisista osaajista.

– On todella kiehtovaa ja opettavaista toimia yhdessä erilaisten kumppanien kanssa. Kaikki ovat erinomaisia omissa rooleissaan, Kivelä iloitsee.

Asiantuntijuus ja läpinäkyvä yhteistyö nousevat esiin fujitsulaisten toiminnassa toistuvasti. Näillä arvoilla kuntien kanssa syntyy uudenlainen toimintamalli – tehokkaasti, inhimillisesti ja kestävästi. 

Hyvä tapa päästä alkuun on esimerkiksi Fujitsun co-creation-työpaja. Yhteistyöhön perustuva työpaja tuottaa innovatiivisia ja toteutettavia konsepteja palvelumuotoilun menetelmien avulla jo työpajan aikana.

– Haluamme ammattilaisina tarjota kunnille mahdollisuutta hyödyntää jo kertynyttä kokemustamme myös jatkossa. Ennen kaikkea olemme yhdessä samalla matkalla, Kivelä linjaa.