Merkityksellisyys motivoi jaksamaan työssä paremmin

Ammattiliitto Pro on selvittänyt jäsentensä ajatuksia työssä jaksamisesta jo pitkään. Selvitysten mukaan olennaiset kysymykset liittyvät työmäärään, johtamiseen, työpaikan kommunikaatioon ja palautumiseen. 

_{TEKSTI | ANNA GUSTAFSSON  KUVA | JUHO LÄNSIHARJU}

Ammattiliitto Prolla on käytössään laaja tietokanta työhyvinvoinnista ja työn henkisestä kuormittavuudesta. Liitto on koonnut jäsenistönsä ajatuksia työssä viihtymisestä palkkakyselyn rinnalla jo reilun 10 vuoden ajan. 

– Edunvalvonta tarkoittaa ihmisen työmarkkina-aseman tukemista monin eri tavoin työuran aikana. Se ei ole pelkkää sopimustoimintaa, kuvaa Ammattiliitto Pro:n puheenjohtaja Jorma Malinen. 

Mikä Pron jäsenistöä työelämässä kuormittaa? Työn murros, digitalisaatio, automatisaatio ja keinoälyn mahdollisuudet muuttavat työn tekemisen tapaa. Osaamista pitää jatkuvasti päivittää, jotta pystyy vastaamaan muuttuviin vaatimuksiin. 

– Työntekijöiden täytyisi kyetä oppimaan ja omaksumaan uusia asioita nopeammalla tempolla kuin koskaan ennen työuransa aikana. 

Panosta osaamiseen 

Vaikka työntekijöiltä odotetaan osaamisen jatkuvaa päivitystä, mahdollisuutta kouluttautua työajalla on nipistetty kolmanneksen viimeisen vuosikymmenen aikana. Vielä 10 vuotta sitten työnantajat tarjosivat vajaat kolme koulutuspäivää vuodessa työajalla, nyt enää noin kaksi. Ainoastaan pieni osa asiantuntijoista ja erityisasiantuntijoista saa riittävästi koulutusta ja osaamisen päivitystä työtehtäviensä hoitoa varten. 

– Tämä suunta on haitallinen ja väärä. Työtehtävät monimutkaistuvat, mutta osaamista pitää päivittää omalla ajalla. Tämäkin vaikuttaa asiantuntijoiden jaksamiseen. 

Malinen lisää, että kyseessä ovat myös isommat panokset. Suomen kannattaa panostaa nimenomaan parempaan osaamiseen. 

– Suomi ei tule koskaan pärjäämään globaalissa maailmassa heikommalla osaamisella ja halvemmilla tuotteilla. Lisäarvo meille syntyy nimenomaan osaamisesta ja siitä, että tunnistamme alueita, joihin voimme rakentaa uutta toimintaa tai vaikkapa viennin sektoreita. 

Merkityksestä motivaatiota 

Malinen on seurannut huolestuneena nuorten ja vastavalmistuneiden ajatuksia työelämästä. Moni nuori murehtii jo omaa jaksamistaan, vaikka työura olisi vasta alussa. Psyykkiset syyt ovat alle 35-vuotiailla asiantuntijatyössä toimivilla merkittävin työkyvyttömyyden ja sairaslomien aiheuttaja. 

Malisen mielestä on tärkeää, että yritykset viestivät arvoistaan entistä avoimemmin. Työn mielekkyydellä ja merkityksellisyydellä on valtavan suuri merkitys työssä viihtymisessä. 

– Mielekkyys synnyttää motivaation ja motivaatio puolestaan auttaa työssä jaksamisessa. 

Erityisesti asiantuntijaorganisaatiossa odotukset esimiestyölle ovat muuttuneet. Työntekijät ovat usein substanssikysymyksissä esimiestään syvemmällä. 

Nykyään esimieheltä odotetaan kykyä rakentaa osaamisen pohjalta hyvin toimivia tiimejä, ja vanhanaikaista yksilötyötä on asiantuntijaorganisaatiossa vähän. Erilaisia osaamisalueita yhdistämällä ja kommunikaatioon panostamalla syntyy paras tulos. Asiantuntijaorganisaatio, joka kommunikoi parhaiten, myös pärjää ja jaksaa parhaiten. 

Vaatimuksia palautumiseen 

Asiantuntijatyössä pitkäjänteinen keskittyminen yhteen työtehtävään on vähentynyt. Projektit kulkevat limittäin ja rinnakkain, joten oman ajankäytön hallinta on jaksamisen kannalta oleellista. Keskeistä on myös suunnitella työt ja työtehtävät oikein. 

Malinen kertoo esimerkin läheltä. Ammattiliitto Pron toimistossa ryhdyttiin selvittämään toimiston omia työprosesseja. Lopulta kävi ilmi, että ei ollutkaan aivan itsestäänselvää, kenelle eri työvaiheet kuuluvat. Selvityksen ansiosta työprosesseja voidaan sujuvoittaa huomattavasti. 

– Erityisesti nykyään normina olevissa monitoimitiloissa on tärkeää tunnistaa työpaikalla eri tehtävät, jotta niiden tekemiseen voidaan tarjota oikea ympäristö. 

Monilla työpaikoilla esimiehen kontolle on asetettu myös paljon vastuuta alaisten jaksamisesta. Perinteinen raja työn ja vapaa-ajan välillä on erityisesti viestintävälineiden kehittymisen myötä hämärtynyt entisestään. Sähköpostit ja WhatsApp-viestit kulkevat kellonajasta riippumatta. 

– Työ ei enää ole sidottu aikaan ja paikkaan. Esimiehen pitää asettaa vaatimuksia myös palautumiselle. Olemme hyvin tunnollisia ja suoritusorientoituneita. Työn projektiluontoisuus ja suomalaisille tyypillinen tunnollisuus eivät ehkä ole kaikista ihanteellisin yhdistelmä, Malinen summaa.