Mansikka on kesäkauden marjoista ehdoton suosikki

On tärkeää tuntea kaikki tuotantovaiheet yksityiskohtaisesti mansikanviljelyssä. Nykyteknologiaa hyödynnetään niin kastelussa, ravinteiden annossa kuin katkeamattomassa kylmäketjussakin. Tietokoneohjaus on arkipäivää esimerkiksi kastelun ja ravinteiden säätelyssä, kertovat yrittäjäpariskunta Jaana ja Antti Tolvanen.

– Aina täytyy olla joku syy, että joku asia tehdään. Ravinteet annetaan suoraan juuristoon, joten määrät ovat tarkasti säädeltävissä. Kasvustosta tutkitaan lehtinäytteet laboratoriossa, joten tiedämme, millaisia toimenpiteitä tarvitaan. Pelloilla on anturit, joilla seurataan esimerkiksi pellon kosteustasapainoa, ravinnetasoa ja lämpötilaa, Tolvaset kuvailevat.

Aurinko antaa makua

Tilan lähes kaikki pellot sijaitsevat Sarvisalon saaressa Kesälahden pitäjässä Pohjois-Karjalassa, Puruveden ja Pyhäjärven rannoilla. Laatokalle on noin kolmisenkymmentä kilometriä matkaa, mikä näkyy mansikoiden kasvukaudessa.

– Kun lähialueella on hallaa, meillä ei yleensä ole, sillä Laatokan lämmittävä vaikutus ulottuu tänne saakka, Antti Tolvanen selventää.
Kumpuilevat pellot ovat idyllisen näköisiä, antaen maukkaan sadon. Aurinko hellii kasvustoja parhaimmillaan läpi vuorokauden, mikä antaa marjalle maistuvan makeuden. Ketju pellolta pöytään on nopea, sillä marjat kuljetetaan omalla logistiikalla ja kylmäkuljetuksilla satokauden aikaan aina etelästä pohjoiseen. Laadusta ollaan erityisen tarkkana kaikissa vaiheissa aina poiminnasta kuljetukseen.

– Marjat tulevat kylmiöön jopa kymmenen minuutin kuluttua siitä, kun ne on kerätty pellolta. Aamulla poimittu mansikka on Etelä-Suomea myöten seuraavana päivänä aamuviideltä kaupan kylmätiskissä, Jaana Tolvanen toteaa.

Peltoihin panostetaan

Vastuullisuus on Mäkelän Mansikan ydinarvoja, joka näkyy kaikessa toiminnassa. Uusiutuvan energian käyttö on arkea; hallin katon aurinkopaneeleista saadaan energiaa niin kastelupumppujen toimintaan kuin kylmiön jäähdytykseen, traktorit kulkevat biopolttoaineella.

– Hiilijalanjäljen kompensointi ylittää kyllä ajomatkojen määrän, sillä vuosittaisella tasolla puhutaan noin 300 000 kilometrin kompensoinnista, Antti Tolvanen summaa.

Marjat tulevat kylmiöön jopa 10 minuutin kuluessa poimimisen jälkeen.

Vaikka tuotanto on tehokasta ja teknologian avustamaa, maasta ja sen kasvukunnosta huolehditaan hartaudella. Mansikan kasvustosta kerätään satoa kolmen kauden ajan, jonka jälkeen pellolla viljellään lepovuosina viljaa ja esimerkiksi typpeä sitovaa apilaa.

– Meillä panostetaan erityisesti peltoihin. Mansikat kasvavat kohopenkeissä, jotka kitketään käsin. Marjat on helppo poimia hyvin hoidetuista penkeistä, eivätkä tuholaiset iske kasvustoon, kuvailee Jaana Tolvanen.

Hygienia on tärkeä osa viljelyä, pakkausta ja kasvitautien ehkäisyä. Työkoneita pestään pellolta toiselle siirtyessä, ja uusi pakkaamohalli siivotaan päivittäin huolella.

Mansikka kuuluu kesään yhtä kiinteästi kuin jäätelö

Mäkelän Mansikan satokausi alkaa kesäkuun puolivälissä jatkuen syyskuun loppuun. Kaikki kasvustot ovat avomaalla, eri lajikkeilla saadaan jatkettua satokautta. Viljelyssä on yli kymmenen eri lajiketta.

– Testausta tehdään koko ajan, mutta olemme hyvin kriittisiä uusien lajikkeiden suhteen. Marjaan mehukkuutta voi tehdä viljelyllä ja lannoituksella, mutta makeuteen vaikuttaa eniten lajike ja auringonvalon määrä, Antti Tolvanen linjaa.

Suomalaisten mansikankulutustottumukset ovat muuttuneet; aiemmin sato säilöttiin talven varalle pakastimiin, nyt tuoreista marjoista nautitaan pienissä erissä koko satokauden ajan.

– Perheet pakastavat mansikoita ja marjoja yhä, mutta tuoreena kuluttaminen on lisääntynyt valtavasti. Esimerkiksi aamupalapöytään halutaan usein pieniä marjarasioita aamupuuron joukkoon. Mansikka kuuluu kesään yhtä kiinteästi kuin jäätelö, Tolvaset summaavat yhteistuumin.