Maakaasu on tulevaisuutta

Maakaasu on tehokas tie kestävään tulevaisuuteen. Ensi vuonna kaasumarkkinat vapautuvat, jolloin valinnanvapaus lisääntyy ja hinnat tippuvat. Asiantuntijat uskovat muutoksen luovan innovaatioita.

^{TEKSTI | JOONAS RANTA  KUVAT | PATRIK PESONEN JA JUKKA LARIOLA}

Kaasu arkisena energiamuotona on monelle Suomessa eläneelle tuttu lähinnä ulkomaan reissuilta tai kesämökin keittiöstä. Kansainvälisesti tarkasteltuna Suomen energiainfrastruktuuri on tässä mielessä eriskummallinen. 

Kaasumarkkinat ovat Suomessa huomattavasti sähkömarkkinoita pienemmät. Meillä kulutetaan sähköä vuodessa 90 terawattituntia. Maakaasun vastaava luku on tästä vain reilu neljännes. Suomen energian kokonaiskulutuksesta kymmenys tulee maakaasusta. Kylmillä leveyspiireillämme kaasun arvo nousee suurimpaan arvoonsa pakkasilla, kun se voidaan valjastaa tasaamaan muista lähteistä tulevan lämmityksen kulutushuippuja.

Nyt suomalaiset kaasumarkkinat ovat murroksessa. Aiemmin kaasuyhtiö Gasumin monopolille perustuneet markkinat avautuvat kilpailulle 1.1.2020 – eli vain muutaman kuukauden kuluttua.

Luokkansa priimus 

Kaasusta puhuttaessa Suomen Kaasuenergia Oy:n toimitusjohtaja Mika Palorannalla ei ole syytä viherpesulle.

– Maakaasu on tietysti fossiilinen polttoaine. Sen hiilidioksidipäästöt ovat kuitenkin vain puolet kivihiilen vastaavasta. Ilmaan syntyy huomattavasti vähemmän rikin tai typen oksideja kuin kivihiilituotannossa. Puuhakkeen päästöt ovat taas aivan yhtä suuret savupiipun päästä mitattuna kuin kivihiilenkin – elleivät jopa suuremmat, Paloranta muistuttaa.

Tämän vuoksi maakaasu ja erityisesti biokaasu ovat yhdessä ehdottomasti helpoin tie kestävään tulevaisuuteen. Maakaasu koostuu lähes kokonaan maan sisällä biomassan hajoamisesta syntyneestä metaanista. Se on fossiilisista polttoaineista ehdottomasti puhtain.

Myös globaalit tuulet puhaltavat maakaasun puolesta. Saksassa on todistettu suurta energiatuotannon murrosta, kun valtio on tukenut vahvasti uusiutuvia energianlähteitä. Erityisesti ydinvoimasta leikkaaminen on kuitenkin johtanut maassa kivihiilen polton kasvuun.

– Tarkoitus on ollut hyvä, mutta valitettavasti Saksan hiilidioksidipäästöt ovat tässä energiakäännöksessä kasvaneet.

 Yhdysvalloissa – Donald Trumpin hiilimyönteisestä politiikasta huolimatta – kaasun myynti on lisääntynyt ja energiantuotannon hiilidioksidipäästöt vähentyneet. Palorannan mielestä tämä on merkki siitä, että markkinoilla uskotaan maakaasun tarjoamaan kestävään tulevaisuuteen. 

Hiilidioksidi talteen 

Globaalin ilmastonmuutoksen kannalta oleellisin haaste on ihmistoiminnan aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen kokonaismäärä. Toisin kuin öljy ja kivihiili, maakaasu ei kuitenkaan synnytä muita päästöjä. Esimerkiksi kivihiilen polttamisen ilmaan päästämät epäpuhtaudet, kuten rikin ja typen oksidit ja muut pienhiukkaspäästöt, vaativat maailmanlaajuisesti kymmeniä tuhansia kuolonuhreja vuodessa.

– Hiilidioksidipäästöjen minimointi ja lopulta niiden neutralisointi on kaasualan innovaatioiden ykköstavoite, Paloranta kertoo.

Yksi oleellinen ase taistelussa ilmastonmuutosta vastaan on energiantuotannosta syntyvän hiilidioksidin talteenotto. Hiilidioksidia voidaan napata talteen niin teollisista prosesseista kuin ilmakehästäkin.

Kun hiilidioksidi on eritelty, se voidaan yhdistää vedestä saatavaan vetyyn. Vetyä voidaan tuottaa sähkökemiallisesti elektrolyysillä, jossa tarvittava sähköenergia saadaan esimerkiksi tuulivoimasta uusiutuvalla tavalla, silloin kun sähkön markkinahinta on riittävän alhainen. Vedyn ja hiilidioksidin yhdistelmällä voidaan taas valmistaa synteettisiä polttoaineita – kuten juuri metaania eli maakaasua.

– Teknologia synteettisen metaanin tuottamiseen on jo olemassa. Pilottiprojekteja on tehty maailmalla ja myös Suomessa, kertoo myyntipäällikkö Niilo Rossi.

Kun synteettisesti tuulivoimalla tuotettua maakaasua poltetaan, vapautuu ilmakehään hiilidioksidia. Prosessi on hiilineutraali, koska vapautuva hiilidioksidi on joko ilmakehästä tai energiantuotannosta talteenotettua. Myös synteettisen metaanin palaessa ilmaan muodostuu hiilidioksidia. Kun hiilidioksidi on niin sanotusti kierrätettyä, eivät nettopäästöt kasva lainkaan.

Synteettinen maakaasu on puhdasta ja turvallista. Kotimaisella biokaasulla voidaan puolestaan saavuttaa jo täydellisen hiilineutraali tulos. Biokaasua voidaan tuottaa mistä tahansa eloperäisestä raaka-aineesta.

– Teollisuuden sivuvirroista, biojätteestä tai jätevedenpuhdistamon lietteistä saatava biokaasu on puhdasta energiaa. Se edustaa tulevaisuuden energia- ja kiertotaloutta parhaimmillaan, Paloranta kertoo.

Paloranta ennustaa, että viiden vuoden sisään biokaasun käyttö uusien innovaatioiden tukemana kasvaa huomattavasti. Biokaasun lisääntyvää käyttöä seuraa ajallisesti nopeasti – viimeistään kymmenen vuoden sisään – synteettisesti tuulivoimalla tai muuten uusiutuvasti tuotetun vedyn ja metaanin tuotannon lisääntyminen sekä maakaasuverkkoihin syöttäminen. 

Olemassa olevat maakaasuverkostot ovat hyvä tapa varastoida uusiutuvasti tuotettua sähköä. Sähköä voidaan varastoida jopa kuukausien tai vuosien ajaksi, jos varastoinnissa hyödynnetään Latviassa sijaitsevaa suurta maakaasuvarastoa.

– Biokaasun käyttämisen laskennalliset päästöt ovat nolla. Samat tai jopa suuremmat päästöt nimittäin syntyvät, vaikka näitä sivuvirtoja tai lietteitä ei prosessoitaisi lainkaan, Paloranta sanoo. 

Edessä hybridi tulevaisuus

Maakaasu koskettaa muitakin yhteiskunnan alueita kuin koteja ja teollisuutta. Yksi näistä on ravintola-ala. Suurissa ammattimaisissa keittiöissä kaasu on ylivoimainen suosikki. Helsingissä noin 400 ravintolaa turvautuu energiamuotoon, joka mahdollistaa lieden lämpötilan portaattoman säädön. 

Kaasu myös liikuttaa suomalaisia paikasta toiseen enenevissä määrin. Kaasuautojen rekisteröinti Suomessa on kovassa kasvussa. Markkinoilla on jo tarjolla muun muassa autojen kaasutankkauksen kiinteään kuukausihintaan perustuva malli.

Maakaasualan toimijoiden puheiden perusteella tulevaisuus näyttää hybridiltä. Hybridimallissa kahta energianlähdettä yhdistetään maksimaalisen energiatehokkuuden saavuttamiseksi. Tässä kaasu voi lyödä kättä yhteen sähkön, tuulen tai vaikka auringon kanssa.

– Hybridikohteethan eivät ole mikään uusi keksintö, muistuttaa myyntipäällikkö Timo Jokila.

Jo yli 15 vuotta maakaasuratkaisuja myynyt Jokila muistelee kohteita vuosikymmenten takaa. Esimerkiksi Haikon kartano on käyttänyt merivesilämpöpumppuja jo 80-luvulta lähtien. 

– Pumpuilla lämmitetään ja viilennetään kestävästi. Kun tehoja tarvitaan talvella enemmän, ei maakaasulle löydy tehokkuudessa ja puhtaudessa haastajaa.

Hybridit ovat hinnaltaan kilpailukykyisiä ja tehokkaita. Vaikka kaasu seisoisi putkessa vuosikymmenen verran, ei hävikkiä synny.  

Kiinteistökohtaisissa hybridiratkaisuissa vähintään puolet energiasta tuotetaan lämpöpumpuilla

– Kun kaasu yhdistetään syviin energiakaivoihin, hiilidioksidineutraalin energian osuus voi olla jopa 90 prosenttia. Loput voidaan korvata uusiutuvalla biokaasulla. 

Kaasumarkkinat avautuvat

Tähän asti ainoastaan Gasum on tarjonnut kaasua suomalaisille jälleenmyyjille. Tämä kuitenkin muuttuu ensi vuoden alussa, kun maakaasumarkkinat avautuvat kilpailulle.

– Käytännössä tulemme luultavasti näkemään saman kuin mitä sähkömarkkinoilla tapahtui yli 20 vuotta sitten, Paloranta kertoo.

Kuluttajille muutos näkyy uusien kaasun tukku- ja vähittäismyyntiyhtiöiden ilmestymisenä alalle. Kilpailun myötä hinnat laskevat ja markkinat piristyvät toimittajakentän monipuolistuessa.

Tähän asti Suomeen on tuonut kaasua yksinomaan Gasum Venäjän ja Suomen välisen kaasuputken kautta. Ensi vuoden alusta avataan uusi Suomen ja Viron yhdistävä Balticconnector-kaasuputki. Suomen Kaasuenergialla markkinoiden avautuminen otetaan vastaan ilolla.

– Valmistaudumme kilpailuun innolla. Maakaasun hinnoittelua tarkistetaan ja koko hinnoittelumekanismi monipuolistuu. On mahdollista, että myös Suomen Imatran tuontiyhteys Venäjältä vapautuu vielä muillekin, Paloranta avaa.

Paloranta uskoo vahvasti, ettei kaasumarkkinoilla – kuten muillakaan aloilla – tule kangistua vanhoihin kaavoihin.

– Saamme pöydälle uusia toimijoita ja innovaatioita, jotka vievät Suomea ja koko maailmaa kohti kestävämpää tulevaisuutta.