Maailman paras maa oppimiseen

Sivistystyönantajat, Sivista, uskoo, että Suomi voi olla maailman paras maa oppia ja kehittää omaa osaamista.
TEKSTI | MOONA LAAKSO KUVA | JOONA RAEVUORI
Suomi tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa. Sivistan toimitusjohtaja Teemu Hassinen uskoo vahvasti siihen, että Suomi voisi olla maailman paras maa oppia ja kehittää osaamista. Se voisi olla vetovoimavaltti, jolla houkutella sekä osaajia että investointeja ulkomailta.
– Meillä on täydet edellytykset siihen, että Suomi voi olla jatkuvan oppimisen mallimaa maailmassa.
Yhteistyöllä parhaaksi
Globaalin kilpailukyvyn kannalta jatkuva oppiminen on kulmakivi, jossa Sivista näkee mahdollisuuksia joka koulutusasteella sekä vapaa-aika- ja harrastustoiminnassa.
– Meillä on Suomessa maailmanluokan koulutusjärjestelmä, jonka vahvuutena on se, että opetus perustuu tutkimukseen ja sen käytännölliseen hyödyntämiseen. Jotta voimme olla jatkuvassa oppimisessa maailman paras, tulee meidän yhä kehittää eri koulutusasteiden sekä työ- ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä.
Olennaista yhteistyössä on pystyä ennakoimaan tulevaisuuden osaamistarpeita. Yhteistyöstä on mahdollista saada vaikuttavampaa, kun se perustuu pitkiin kumppanuuksiin. Hassinen näkee paljon mahdollisuuksia myös siinä, että osaamisen kehittämisen paikat tunnistettaisiin vielä laajemmin.
– Oppimista tapahtuu muuallakin kuin koulun penkillä, esimerkiksi harrastustoiminnassa. Meidän tulisi nähdä, että oleellista on osaaminen eikä aina niinkään se, miten se on hankittu.
Koska Sivista edustaa laajasti kaikkia koulutusasteita varhaiskasvatuksesta yliopistoihin ja lisäksi vapaan sivistystyön toimijoita, taiteen perusopetuksen sekä kulttuuri- ja liikunta-alan toimijoita, yhdistys myös kokee mahdollisuutenaan vaikuttaa siihen, että koko osaamisketjun kaikki toimijat tekevät yhteistyötä keskenään sekä työ- ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa.
Uusia mahdollisuuksia
Sivista viettää 30-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2023, ja heidän toimintansa aikana on ollut havaittavissa, että osaamisen uudistamisen tarve ja osaamisen vanhentumisen nopeus ovat kasvaneet. Teknologisen murroksen ja globaalien kriisien myötä osaaminen vanhenee nopeasti ja myös työtehtäviä häviää. Toisaalta myös uutta työtä syntyy.
– Usein aihetta lähestytään uhkakuvien kautta, mutta voisi olla motivoivampaa lähestyä sitä mahdollisuuksien kautta. Muuttuva maailma luo uusia mahdollisuuksia niin yrityksille kuin yksilöille. Meidän tulisi ajatella, että uuden oppiminen on vahvuus ja mahdollisuus eikä uhkakuva tai pakko.
Hassisen mielestä olisi tärkeää kehittää oppimisen halua, asennetta ja oppimiskykyä.
– Oppimisasennetta ja -kykyä luodaan lapsuudessa, mutta meidän täytyy kiinnittää huomiota siihen, miten ylläpidämme sitä myös aikuisiällä, että yksilöllä on oikeasti halu oppia sen sijaan, että se koetaan pakoksi. Sillä lopulta oppimisesta tekee päätöksen yksilö itse.