Maailma, jonka nuori haluaa

Lahdessa ideoidaan uudenlaista yrittäjyyskasvatusta, jossa korostuvat humaanius ja pehmeät arvot. Näitä ei perinteisesti ole mielletty yrittäjyyden ytimiksi.

_{TEKSTI | TERHI KANGAS KUVA | LASSE SIMPANEN}

Jos voisit poistaa maailmasta yhden asian, mikä se olisi? Näin kysyy kuvataiteilija Laura Mellanen lahtelaisnuorilta Theatrum Olgan tunnelmallisessa miljöössä, jossa syyskuisena iltana keskitytään nuorten maailmankuvaan.

Mellanen saa nuorilta lyhyitä, mutta paljonpuhuvia vastauksia. Yksinäisyyden. Itsekeskeisyyden. Kilpailukulttuurin. Syrjäytymisen. Sopivatko nämä Z-sukupolven vaalimat arvot lainkaan yhteen tulevaisuuden yrittäjyyden ja sitä tukevan yrittäjyyskasvatuksen kanssa? Muun muassa sitä Mellanen yhdessä LUT-yliopiston tutkijoiden kanssa haluaa selvittää. 

Nuorten oman äänen kuuleminen on ratkaisevaa, jotta yrittäjyyskasvatus ja sen opetusmallit voisivat kehittyä yhteiskunnallisesti kestävämpään suuntaan tulevan yrittäjäsukupolven arvomaailman huomioiden. Projekti on osa isompaa ESR-rahoitteista hanketta, joka kantaa nimeä LUODE – luonto ja taide nuorten työelämätaitojen oppimisympäristönä. 

Taiteen keinoin ytimeen

Lahdessa toimiva LUT-yliopisto käynnisti viime vuonna Lahden kaupungin nuorisopalveluiden draamapajan kanssa yhteistyön, jossa Mellanen sovelsi Maailma, jonka haluan… -nimistä taideprojektia. Nyt nuoret istuvat projektia ohjaavien aikuisten kanssa keskellä kuvitteellista museota. Hetken museoon on tallennettu tulevaisuudesta asioita, jotka ovat nuorten mielestä säilyttämisen arvoisia. 

– Lähestymistavan taustalla ovat Nobelin rauhanpalkinnon saaneen ja Grameen-pankin perustaneen Muhammad Yunusin kasvatukselliset ideat, joiden avulla voi pohtia suhdettaan maailmaan, työhön ja yrittäjyyteen. Näin abstrakteista asioista, kuten unelmista, peloista ja arvoista, voidaan keskustella myös käytännön tasolla, kuvailee Mellanen.

Vaikka koronan vuoksi tätäkin projektia on jouduttu toteuttamaan huomattavan paljon etäyhteyksien välityksellä, vallitsee nuorten ja aikuisten välillä selvästi suuri luottamus. Edes toimittajan läsnäolo ei estä nuoria puhumasta rehellisesti omista ajatuksistaan. LUT- yliopiston tutkijat Suvi-Jonna Martikainen ja Tuija Oikarinen tekevät havaintoja, joiden avulla yrittäjyyskasvatusta voidaan kehittää. Tavoitteena on luoda nuorille mahdollisuuksia yrittäjyyteen, joka rakentaa parempaa maailmaa heidän arvopohjansa mukaisesti. 

– Yrittäjäksi ei voi lähteä ilman suurta intohimoa tekemiseen. Pitäisi olla mahtava liikeidea ja silti kaikki on suurta uhkapeliä. Yrittäjänä on helppo epäonnistua, kun vastuu on niin suuri eikä tukiverkkoja oikeastaan ole, toteaa 22-vuotias Venla Toivonen.

Mahdollisimman suuren voiton ja nopean kasvun tavoittelu voi etäännyttää.  

Humaania arvomentorointia

Muut nuoret myötäilevät vahvasti Toivosen avaamia ajatuksia. Elämältä halutaan merkityksellisyyttä, mikä ei aina ole sitä, mitä esimerkiksi taloudellisessa mielessä kannattaisi tehdä.

– Harmittaa, että liike-elämässä niin moni pöyhii vain omaa tyynyään. Suomalaisena yrittäjänä joutuisi monella alalla myös kilpailuun isoja globaaleja toimijoita vastaan, sanoo Mikael Blanck, 25. 

Blanck on kriittisistä ja tarkkanäköisistä huomioistaan huolimatta ainoa, joka nostaa kätensä epäröimättä, kun kysytään, kuka on jo harkinnut yrittäjyyttä tulevaisuuden tapana työllistyä. Rohkaisevaa kuitenkin on, että eri koulutustaustaisten 19–29-vuotiaiden nuorten joukosta ei nouse yhtään kättä, kun kysymys asetellaan muotoon Kuka ei missään tapauksessa voisi kuvitella tulevaisuutta yrittäjänä?

Mitä nämä nuoret konkreettisesti kaipaisivat uskaltautuakseen yrittäjiksi? Kaikki ovat sitä mieltä, että nykyisestä järjestelmästä puuttuu yrittäjyyden alkuvaiheissa tukena oleva mentori. Yritysneuvontaa toki on tarjolla paljonkin, mutta sen koetaan keskittyvän hallinnollisiin asioihin ja koviin arvoihin, kuten liiketoimintasuunnitelman talouslukuihin. 

Mahdollisimman suuren voiton ja kasvun tavoittelu etäännyttää. Nuoret kaipaisivat mentoria, joka tukisi henkisesti yrittäjän pehmeiden arvojen kanssa.

LUT-yliopiston tutkijoiden käsitys vahvistuu tapaamisessa entisestään: nykyinen yrittäjyyskasvatus ei ota huomioon ihmisten yksilöllisiä lähtökohtia, erilaisia arvoja ja tavoitteita. Humaanit piirteet puuttuvat. Jos tämän sukupolven toivotaan ratkaisevan nuorisotyöttömyyttä yrittäjyyden kautta, tulee heille tarjota yrittäjyyskasvatusta, joka ei perustu vain ansaintalogiikkaan. 

Yrittäjyys tulisi nähdä mahdollisuutena edistää kestävää kehitystä sekä sellaista maailmaa, jossa yritykset eivät palvele vain kuluttajia vaan koko yhteiskuntaa ja ihmisiä.