Lyhyet toimitusketjut suojaavat lääkesaatavuutta ja ympäristöä

Lääke- ja raaka-aineiden valmistuksen keskittyminen Aasiaan on keskeinen syy saatavuushäiriöihin. Pfizer Oy katsoo, että lääkkeiden valmistusta tulisi palauttaa Eurooppaan tuotantoketjun haavoittuvuuksien karsimiseksi.

^{TEKSTI | RITVA-LIISA SANNEMANN   KUVA | SANNI HIRVONEN}

Suurin osa Suomessa käytettävistä lääkkeistä on tuontitavaraa. Kiristyvässä kilpailussa lääkeyhtiöt pyrkivät hankkimaan lääkeaineet ja muut valmistuksen raaka-aineet sieltä, missä ne ovat edullisimpia. Lääkeaineiden tuotanto on keskittynyt pitkälti Intiaan ja Kiinaan. 

– Tuotantoketjut ovat globaaleja ja haavoittuvia maailmanlaajuisten kriisien keskellä. Suomi ei ole niiltä suojassa, vaan syrjäisenä ja pienenä markkina-alueena erityisen altis saatavuusongelmille, katsoo Pfizerin Suomen toimitusjohtaja Sami Huilla.

Lääkkeiden saatavuutta heiluttavat lukuisat tekijät raaka-aineiden saatavuudesta tehtaan kapasiteettiongelmiin ja logistiikkaketjun häiriöihin. Myös pandemia, Ukrainan sota ja energiakriisi vaikuttavat tilanteeseen. Mitä kauempana tuotanto tapahtuu, sitä enemmän riskejä syntyy Euroopan näkökulmasta.

– Tuotannon keskittyminen Itä- ja Etelä-Aasiaan on Suomen ja Euroopan kannalta huolestuttavaa. Esimerkiksi Kiinan koronatilanne voi vaikeuttaa lääkkeiden saatavuutta kaikkialla, kertoo Pfizerin vastuunalainen johtaja Pasi Virta.

Tarkassa seurannassa

Lääkeyhtiöt ovat varautuneet saatavuusongelmiin nostamalla raaka-aineiden varastotasoja ja käyttämällä vaihtoehtoisia tuotantopaikkoja. Pfizer seuraa tarkasti omien valmisteidensa saatavuustilannetta. 

– Palvelutasomme apteekkien ja sairaaloiden tilauksissa on ollut hyvä. Jos häiriö uhkaa, selvitämme välittömästi, onko tuotetta saatavilla muualta tai voitaisiinko korvaavaa valmistetta tuoda Fimean poik-
keusluvalla, Huilla valaisee.

Pfizerilla on Suomessa markkinoilla noin 80 lääkettä ja 200 artikkelia, kun otetaan huomioon eri pakkauskoot ja lääkemuodot. Saatavuuskatkoja on esiintynyt, mutta ne ovat olleet pääosin lyhytaikaisia. Yrityksellä on ollut 10–15 saatavuushäiriöilmoitusta kuukaudessa. 

Yhtiön logistiikkatiimi pyrkii varmistamaan Pfizerin lääkkeiden riittävyyden Suomessa. Tavoitteena on tarkka menekin ennustaminen ja nopea reagointi. Kysynnän muutoksiin vastaaminen on haastavaa, koska lääkkeiden tuotantoprosessit voivat olla pitkiä ja monivaiheisia. Kysynnän ennustaminen onkin lääkealan logistiikan ytimessä.

Pandemia opetti laittamaan painoa turvallisuudelle

Pfizerin toiminta alkoi Yhdysvalloissa yli 170 vuotta sitten, ja nyt konsernilla on maailmanlaajuisesti lähes 40 tuotantolaitosta. Euroopassa on Pfizerin omaa lääkevalmistusta muun muassa Belgiassa, Irlannissa, Italiassa ja Saksassa ja tehdasinvestointeja tulossa Belgian ja Irlannin tuotantolaitoksiin 2,4 miljardin dollarin edestä. 

– Pandemia opetti laittamaan painoa turvallisuudelle. Eurooppa on vakaa ympäristö ja Pfizerille keskeinen tuotantoalue. Suurin osa meille tulevista lääkkeistä saadaan jo Euroopan alueelta, Huilla kertoo.

Lyhyet kuljetusmatkat hillitsevät myös logistiikkaketjun haavoittuvuutta ja pienentävät ekologista jalanjälkeä. Yhtiö aloitti kasvihuonepäästöjen vähentämistalkoot jo vuonna 2000 ja on edennyt kohti nollapäästöjä, joka on tavoitteena vuoteen 2040 mennessä. Pfizer noudattaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita ja pyrkii valitsemaan kumppaneikseen vain samoihin tavoitteisiin sitoutuvia toimittajia. 

Pfizerilla kannetaan huolta velvoitevarastoinnista, jonka tarkoitus on taata lääkkeiden huoltovarmuutta poikkeustilanteissa.

– Olisi tärkeää kehittää velvoitevarastointiin ja ylipäänsä lääkkeiden saatavuuteen liittyvää lainsäädäntöä ensi hallituskaudella, sillä aika on ajanut nykyisen lain ohi, Virta kommentoi.

Uudistuksessa tulisi pohtia, mitä lääkkeitä velvoitevarastoinnin piiriin pitäisi kuulua ja kuinka pitkiksi ajoiksi lääkkeiden määrän pitäisi riittää. Nykyinen laki on aiheuttanut ongelmia, jos yritys on sairaalakilpailutuksen takia menettänyt myyntiä, mutta aiemman myynnin velvoittama määrä on edelleen täytynyt pitää varastossa.  

– Velvoitteen purkaminen tulisi tehdä nykyistä ripeämmin, jottei päädytä turhaan lääkkeiden hävittämiseen, Virta huomauttaa.