Linjasaneeraukseen lisää tehoa yhteistoimintamallilla

Suunnittelutoimisto Rusttet Oy:n toimitusjohtaja Timo Haapealla on vahva putkiremonttikokemus neljältä vuosikymmeneltä. Pitkä ura Talokeskuksen suunnittelijana ja linjasaneerausyksikön päällikkönä tutustutti hänet satoihin urakoihin. Samalla kyti haave omasta yrityksestä.

Haapea perusti Suunnittelutoimisto Rusttetin kahden kollegansa kanssa vuonna 2016 ja on sen jälkeen luotsannut yritystään tasaisen kasvun tiellä, työllistäen 22 ammattilaista. Omistajapohja on kasvanut yhdellä lisäosakkaalla vuonna 2017. 

– Lähdimme jo varhain kehittämään yhteistoimintamallia, jolla korjausrakentamisen projekteista haastavimpiin kuuluvat linjasaneeraukset saadaan tehokkaammin maaliin, Haapea kertoo.

Sovittu budjetti pitää

Yhteistoimintamalli haastaa perinteisen toimintatavan, jossa ensin tehdään suunnitelmat ja niiden perusteella kilpailutetaan urakoitsijat. 

– Päädyimme malliin, jossa laadimme urakoitsijoille valmiiksi kaiken mahdollisen materiaalin tarkkoja tarjouslaskelmia varten. Varsinainen yksityiskohtainen suunnittelu tehdään sitten yhteistyönä.

Tätä ajatusta Haapea lähti sparraamaan urakoitsijoiden kanssa tiedustelemalla heiltä, mitkä ovat ne rakenne- ja LVIS-suunnittelun perustiedot, joita urakoitsijat tarvitsevat urakkalaskelmia varten.

– Mallimme perustuu siihen, että voimme laatia yhdessä jo urakan alussa suunnitelmamme niin tarkoiksi, että taloyhtiölle annettava hinta pitää sisällään kaikki työt mahdollisimman kattavasti.

Yllätyksiä vähennetään remonttikohteen perinpohjaisella kartoituksella. Esimerkiksi pystylinjojen töitä ei lasketa urakkatarjouksessa kaavamaisesti, vaan jokainen linja arvioidaan erikseen ja pohditaan, miten remontti kannattaa tehdä.

– On selvää, ettei kaikkia asioita voi tietää sataprosenttisesti etukäteen, mutta urakanaikaisia lisätöitä voidaan tällä mallilla joka tapauksessa merkittävästi vähentää.

RusttetMonioksi nimetty yhteistyömalli on osoittautunut menestykseksi. Sillä toteutettujen urakoiden lopulliset hinnat ovat pysyneet kahden prosentin sisällä suunnitellusta. Perinteisillä urakoilla tulee yleisesti jopa 10–15 prosentin ylityksiä, ja alle viiden prosentin heittoa pidetään hyvänä suorituksena.

RusttetMonio eroaa niin sanotusta allianssimallista siinä, että suunnittelija ja urakoitsija antavat urakasta taloyhtiölle kiinteän urakkahinnan eli kyseessä ei ole tavoitehintaurakka.

Avoimuus luo luottamusta

Mallin nerokkuuden takana on se, että etukäteissuunnittelulla yhdistetään kokeneiden linjasaneeraussuunnittelijoiden ja urakoitsijoiden osaaminen niin, että ne yhdessä tuovat hyötyjä taloyhtiölle.

RusttetMonion yhteistoimintaneuvotteluissa on suunnittelijoiden ja pääurakoitsijan lisäksi mukana aliurakoitsijat, jolloin kaikki osaaminen rakenteista, putkista, sähköistä ja ilmanvaihdosta saadaan yhtä aikaa samaan pöytään.

– Tavoitteena on kustannussäästö. Urakoitsijoiden kanssa mietimme esimerkiksi, miten pystylinjat voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ja mitkä vaihtoehtoiset materiaalit ovat laadusta tinkimättä edullisempia. Halpuuttamaan emme kuitenkaan lähde.

Haapea korostaa toiminnan avoimuutta. Kun materiaalien ja työn hinnat ovat kaikkien nähtävillä, syntyy osapuolten välille luottamus ja yhteistyö toimii.

RusttetMonio vaatii urakoitsijoilta kokemusta ja näkemystä. Koska kyse on uudenlaisesta tavasta toimia, on osapuolten opittava katsomaan urakoita ennakkoluulottomasti ja niin, että he näkevät yhteistoimintamallin edut sekä itselleen että taloyhtiöille.

Myös taloyhtiön osakkaat hyötyvät uudesta urakkamallista: he esimerkiksi saavat jo suunnitteluvaiheessa tiedon, milloin oma huoneisto on työmaana. Näin mahdollisen sijaisasunnon tarveaika on tarkemmin määriteltävissä. 

– Olemme saaneet urakoitsijoilta palautetta, että näinhän asiat olisi pitänyt aina hoitaa. Tällä mallilla urakka nähdään yhteisenä tekemisenä, jossa taloyhtiö, urakoitsijat ja suunnittelija ovat samalla puolella, Haapea hehkuttaa.