Liiketoimintaa valtion mailla

Metsähallitus on vahva ja luotettava toimija, joka suojelee valtion maaomaisuutta, mutta myös mahdollistaa monenlaista liiketoimintaa aina tuulivoimasta turismiin asti. Sijoituskohteena Suomi kiinnostaa maailmalla.

_{TEKSTI | ANNA GUSTAFSSON KUVA | JOONA RAEVUORI}

Metsähallitus on valtion maaomaisuuden hallinnoijana monipuolinen biotalouden toimija Suomessa. Valtio omistaa Suomen kaikesta pinta-alasta kolmasosan. Hehtaareissa laskettuna maaomaisuuden määrä tarkoittaa peräti yhdeksää miljoonaa metsähehtaaria. Tämän lisäksi Metsähallituksen vastuulla on kolme miljoonaa hehtaaria yleisiä vesialueita lähinnä Suomen länsirannikolla. 

– Metsähallituksen hallinnoimista maista tulee usein ensimmäisenä mieleen metsän talouskäyttö tai luonto virkistymispaikkana. Mahdollisuudet eivät lopu tähän, muistuttaa Metsähallitus Kiinteistökehityksen va. johtaja Tauno Kandelin. 

Tuulipuistot, kaivostoiminta tai Lapin hotellibisnes ovat erinomaisia esimerkkejä yritystoiminnasta, jonka maankäytön hyvä suunnittelu mahdollistaa. Metsähallituksen hallinnoimilla vesialueilla yritystoiminnan mahdollisuuksia on esimerkiksi vesiviljelyssä. 

Metsähallitus ei kuitenkaan itse pyöritä liiketoimintaa, vaan luo mahdollisuuksia muille toimijoille, myös kansainvälisille sijoittajille ja yrittäjille. 

– Kehitämme tuulivoimahankkeita, kaavoitamme alueita, kehitämme kotimaisen kalanviljelyn mahdollisuuksia, tutkimme mineraalivarantoja ja olemme kumppanina kaikissa erilaisissa maankäytön kehittämishankkeissa, Kandelin luettelee.

Tuulivoimaa kehitetään

Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Tuulivoima on yksi merkittävä uusiutuvan energian lähde ja siksi myös osa ratkaisua. 

Metsähallitus on omalta osaltaan mukana ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä edistämällä tuulivoimaa, jonka kehittämiseen se on panostanut jo yli 10 vuoden ajan. Tulokset myös näkyvät, sillä yli 10 prosenttia Suomen vuoden 2019 alkuun mennessä asennetusta tuulivoimakapasiteetista sijaitsee Metsähallituksen hallinnoimilla alueilla.

Yksi merkittävimmistä Metsähallituksen mahdollistamista tuulipuistoista on rakenteilla Piiparinmäellä Pyhännällä ja Kajaanissa. Ilmattaren rakentama, Suomen suurin tuulipuisto alkaa tuottaa sähköä jo ensi vuonna. 

Sijoittaja saattaa ajatella, että yrityksiä tulee ja menee, mutta valtio pysyy.

Kun Google keväällä 2019 ilmoitti 600 miljoonan euron massiivisesta investoinnistaan Haminaan, ilmoitti se samalla panostavansa myös tuulivoimaan Suomessa. Google ostaakin jopa 60 prosenttia kaikesta Piiparinmäen tuulipuiston tuottamasta energiasta. 

Metsähallitus etsii aktiivisesti kansainvälisiä sijoittajia, jotka olisivat kiinnostuneet sijoittamaan Suomeen. Kandelin mainitsee, että ulkomaisille sijoittajalle tulee monesti yllätyksenä se, kuinka merkittävä maanomistaja Suomen valtio oikeastaan on. Liiketoiminnallisessa mielessä valtiota myös pidetään luotettavana ja vakaana kumppanina.

– Suomella on muiden Pohjoismaiden tavoin maailmalla hyvä maine. Moni sijoittaja saattaakin ajatella, että kaikenlaisia yrityksiä tulee ja menee, mutta valtio ei katoa mihinkään. Kumppanina meihin luotetaan, Kandelin kertoo.

Matkailussa on kasvun varaa

Matkailu kasvaa edelleen erityisesti Lapissa, jossa huikeasta kolmesta miljoonasta vuosittaisesta yöpymisestä yli puolet on kansainvälisiä matkailijoita. Kasvupotentiaalia myös riittää edelleen. 

Metsähallituksella on parhaillaan myynnissä useita valmiiksi kaavoitettuja maa-alueita kaikissa Lapin suurissa hiihtokeskuksissa. Yhteistyössä kuntien kanssa Metsähallitus kaavoittaa maa-alueita vielä lisää.

Matkailu on loistava esimerkki siitä, että suojelualueet ja monikäyttömetsät kulkevat käsi kädessä. Matkailijat tulevat kohteisiin luonnon perässä, mutta tarvitsevat myös majoitusta ja ohjelmapalveluja.

Metsähallituksen tehtävänä on katsoa, että Lapissa monikäyttömetsiin sopivat niin porotalous, matkailuyritysten reitit ja rakennukset kuin metsätalouskin. Kandelin kertookin, että Metsähallituksen sisällä liiketoiminnan ja luonnonsuojelun asiantuntijat käyvät päivittäistä keskustelua kestävistä maankäytön ja kaavoituksen ratkaisuista. Lisäksi hän muistuttaa, että Metsähallituksella on lain määräämä julkinen hallintotehtävä suojella suomalaista luontoa ja pitää huolta esimerkiksi kansallispuistoista. 

– Liiketaloudelliset tavoitteet, luonnonsuojelu, luonnon kestävä virkistyskäyttö, jokamiehen oikeudet sekä erätalouden tarpeet on kaikki mahdollista sovittaa yhteen, kun kestäviä ratkaisuja etsitään ja mietitään yhdessä, Kandelin painottaa.