LEAN sopii työnohjauksenkin työkaluksi

Työhyvinvoinnin perustan muodostavat perustehtävän selkeys, riittävät resurssit, prosessien toimivuus ja hyvä johtaminen. Jos kivijalka ei ole kunnossa, työhyvinvointipäivistä ei juuri ole hyötyä. 

_{TEKSTI TUOMAS I. LEHTONEN I KUVA SUVI ELO}

Työyhteisöpalvelu Ilo & Valon työnohjaajan, työyhteisösovittelijan ja lean-kehittäjän Satu Suhosen mukaan ihmisellä on sisäsyntyinen tarve tehdä työnsä hyvin. Työntekijöihin kannattaa siis luottaa, antaa vastuuta, mutta myös palautetta. 

– Organisaatioiden toimimattomat prosessit, resurssipula, osaamisen kehittämisen ongelmat, epäselvät tehtävänkuvat, huono johtaminen ja viestintäongelmien synnyttämät ristiriidat heikentävät työskentelyn iloa ja merkityksellisyyttä. Jos työyhteisössä perusasiat ovat kunnossa, työntekijöiden hyvinvointi, stressinsietokyky ja suorituskyky ovat aivan toista luokkaa, Suhonen sanoo.

Hän peräänkuuluttaa johdon ja esimiesten ohella myös työntekijän vastuuta: jokaisen tulee hoitaa oma tehtävänsä mahdollisimman hyvin. Työyhteisön ja työn ongelmakohtien esille nostaminen on kaikkien velvollisuus. Yhdessä kehittämällä, yritysten ja erehdysten kautta, pystytään kehittämään fiksumpia työn tekemisen tapoja. Samalla työhyvinvointi ja tuottavuus paranevat.

Lisäarvoa työnohjaukseen

Toisinaan työyhteisön haasteiden ratkominen vaatii ulkopuolisen asiantuntijan apua. Tällöin kutsutaan usein työnohjaaja apuun. Suhonen kuvaa työnohjausta työn, työyhteisön ja työprosessien uudistamiseksi, joka lisää hyvinvointia ja tuottavuutta. 

– Työnohjaus on inhimillisen kapasiteetin muokkausmetodi. Sen avulla voidaan vahvistaa ohjattavan vastuullista toimijuutta. Niin yksilö- kuin ryhmäohjauskin kehittävät muun muassa vuorovaikutus- ja reflektointitaitoja, henkistä joustavuutta, itsetuntemusta, työn hallintaa ja esimiestaitoja. Samalla edistetään työssä jaksamista. Työnohjaus huomioi sekä järjen että tunteet. On tärkeää oppia purkamaan työhön liittyvät tunteet ratkaisukeskeisesti, toisia kunnioittaen. Tunteisiin ei kuitenkaan saa jäädä vellomaan, sillä työtkin tulee saada tehdyiksi.

Suhonen on perehtynyt työurallaan lean-ajatteluun. Toyotalta juontavassa johtamisfilosofiassa korostuvat organisaation tavoitteiden kirkastaminen, prosessien sujuvoittaminen resurssien viisas hyödyntäminen, johdon palvelutehtävä ja työntekijöiden vastuu. Nämä ovat keskeisiä asioita paitsi työn tehokkuuden myös työhyvinvoinnin kannalta.

Jos perusasiat ovat kunnossa, työhyvinvointi on aivan toista luokkaa. 

– Työnohjaus lähtee aina asiakkaiden työhön liittyvistä tarpeista ja haasteista. Monesti ongelmat juontavat organisaation perushaasteisiin, joita juuri lean pyrkii ratkomaan. Siksi leanin käytännönläheisiä periaatteita on mielekästä hyödyntää työnohjauksessakin.

Suhonen on kokenut työnohjaaja, työyhteisösovittelija ja lean-kehittäjä. Peruskoulutukseltaan hän on kauppatieteiden maisteri. Ennen yrittäjäksi siirtymistään Suhonen on työskennellyt pitkään lääketeollisuuden kansainvälisissä markkinointi- ja tutkimustehtävissä sekä julkisen terveydenhoidon kehittämistehtävissä. Suhosen yritys Työyhteisöpalvelu Ilo & Valo tarjoaa työnohjauspalveluita Länsi- ja Etelä-Suomessa sekä lean-kehittämispalveluita valtakunnallisesti.