Laadukkaat keittiökalusteet kestävät aikaa

Charmian tarina sai alkunsa 1990-luvun alussa Loimaalla kalusteovien valmistuksella. Nykyinen Charmia Groupin toimitusjohtaja Pertti Lehtinen alkoi tuolloin valmistaa ja myydä kiintokalusteita osina. Tätä kautta perustui Kalustetukku. Paljon on muuttunut ja kehittynyt tuosta ajasta. Vuosien aikana yritys on kasvanut yhdestä myymälästä teolliseksi toimijaksi ja franchising-ketjuksi. Nykyään se hallitsee koko toimitusketjua osien tuotannosta kokonaisiin keittiöihin ja kaikkiin kodin kiintokalusteisiin.

 Charmia-keittiöihin, komeroihin ja kylpyhuonekalusteisiin saa ostettua myös asennuspalvelun. Brändin nimikin on nykyään Kalustetukun sijaan Charmia. 

Yksi asia on kuitenkin pysynyt ennallaan alusta alkaen. Yritys on edelleen sataprosenttisesti kotimaisessa omistuksessa. Se alkaa olla kilpailulla alalla jo poikkeus. 

– Valtaosa Suomessa myytävistä keittiöistä joko valmistetaan ulkomailla tai yritykset ovat pitkälti ulkomaisessa omistuksessa.

Charmia-keittiöt suunnitellaan ja kootaan Suomessa ja suurin osa materiaaleista on suomalaisia.

– Meillä on Loimaalla oma tehdas ja lisäksi laaja kotimainen alihankkijaverkosto. Ulkomailta hankimme käytännössä vain ne osat, joita ei valmisteta Suomessa. 

Paikallisuus on valttia

Suomalaisuudesta on paljon iloa. Ensinnäkin kuljetuksista aiheutuvat päästöt vähenevät, kun tehdas ja alihankkijat sijaitsevat lähellä toisiaan. Lähituotanto pienentää näin keittiön hiilijalanjälkeä ja ilmastokuormitusta. 

Charmia Groupissa on tehty selkeä linjanveto, että keittiöissä käytetään kotimaista kalustelevyä, joka tulee Lahden kupeesta Järvelästä. Se on ekologisuuden lisäksi tärkeää laadun ja logistiikan tähden. 

On hyvä, että raaka-aineen tuottaja sijaitsee lähellä tehdasta, sillä silloin kuljetuksissa säästyy aikaa ja rahaa. Näin ostaja saa keittiön nopeasti ja kilpailukykyiseen hintaan. Lisäksi Suomessa valmistetaan laadukasta tavaraa. 

– On eri asia kuljettaa raaka-aineita tuotteita varten Lahdesta kuin lahden takaa. Me emme rahtaa keittiön osia ympäri maailmaa. Suomessa riittää osaamista.

Lisäksi lähituotanto työllistää suomalaisia. Charmia-brändi työllistää noin 90 työntekijää ja toimipisteitä on 13 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Paikallinen henkilökunta myymälässä tuntee oman asuinalueen erilaiset keittiötyylit ja niiden erityispiirteet.

– Olemme perheyritys, kauppiaasta konsernin emoyhtiöön saakka. Usealla franchising-ketjun Charmia-kauppiaalla on töissä jo toista sukupolvea. 

Charmian menestyksen avain on oman tuotemerkin jatkuva kehittäminen. Tuotekehityksen pitäminen yrityksellä itsellään mahdollistaa asiakkaan toiveiden ja tarpeiden huomioimisen keittiökalusteiden suunnittelussa ja valmistuksessa. 

– Kotimaisuus, ekologisuus, paikallisuus ja se, että emme ole pörssiyhtiö, ovat meille tärkeitä arvoja.

Lyhyt logistiikkaketju

Kilpailijoista erottuminen näkyy myös erilaisena toimintamallina kilpailijoihin verrattuna. Vuonna 2019 Loimaan tehtaan toiminta automatisoitiin niin pitkälle kuin mahdollista. Tuotantolaitokseen on tehty miljoonainvestointeja. Se on ollut iso ponnistus, mutta yrityksen myynti on kasvanut viime vuosina.

Tehtaassa voidaan valmistaa vakiomitoitettujen osien lisäksi yksilöllisiä osia. Tehdas on myös strategisesti tärkeä. Sen ansiosta tuotteiden laatu ja saatavuus ovat yrityksen omissa käsissä. Logistiikan ja tuotannon tarkka suunnittelu on näin myös helpompaa. 

Loimaalla ei valmisteta valmiita keittiöitä. Niiden sijaan tehtaalla valmistuu 380 000 erilaista keittiökaapin osaa joka vuosi. Tehtaalta osat kuljetetaan tiiviisti pakattuina myymälöiden paikallisiin varastoihin ja siellä osat kootaan yhteen valmiiksi keittiöiksi. 

Myymälöiden varastot ovatkin paikallisia logistiikkakeskuksia. Alihankkijat toimittavat tavarat suoraan niihin, eivätkä kaikki keittiökaappien osat kierrä turhaan erikseen tehtaan kautta. 

Näin säästyy jälleen kuljetuskustannuksia, kun rekoissa ei kuljeteta valmiiksi koottuja keittiöitä ja tyhjiä kaappeja vaan levyjä ja muita osia. Tätä kautta myös pakkausmateriaalia kuluu vähemmän. 

– Kun keittiöt liikkuvat osina, logistiikkaketju on mahdollisimman lyhyt. Jos kuljettaisimme valmiita kaappeja, rahtaisimme silloin myös jäätävää määrää ilmaa ja nykyistä enemmän pakkausmateriaaleja.

Nykyaikainen tehdas varmistaa myös, että tuotannossa ei synny ylimääräisiä hukkapaloja. Ne harvat, jotka syntyvät, menevät läheiselle lämpöyritykselle jatkokäyttöön.

– Siellä niistä tehdään lämpöenergiaa, jolla lämmitetään paikallista Hunajayhtymää ja kyläkoulua, kertoo Lehtinen.