Kymenlaakso on hyvä paikka elää ja yrittää

Suomen suurin ratapiha, ensimmäinen pysähdyspaikka Venäjältä tultaessa, hyvät logistiset yhteydet sekä maanteille että rautateille ja niiden kautta isolle markkina-alueelle. Siinä muutama vetovoimatekijä Kouvolalle, luettelee Kouvola Cargo Handlingin markkinointijohtaja Anu Kujansuu.

Kymenlaakso on paljon muutakin. Siellä sijaitsee muun muassa tietojätti Googlen palvelinkeskus sekä Suomen suurin yleis-, kontti- ja kauttakulkusatama.  

EK:n yritysbarometri maalasi vuonna 2019 heikkoja suhdannenäkymiä Kymenlaaksolle, mutta paikan päällä tilanne näyttäytyy varsin erilaisena. Kujansuun mielestä Kouvolassa on hyvä asua ja yrittää.  

– Kouvola on sijainniltaan erittäin hyvä logistiikka-alalle, täällä on ollut hyvin tontteja tarjolla. Olemme ottaneet ison loikan viimeisen kymmenen vuoden aikana ja nousseet alihankkijatoiminnasta seuraavalle tasolle. Rakensimme kolme varastoa, ja nyt meillä on modernit tilat. Investoimme yli kymmenen miljoonaa euroa infraan, ja omilla pihoilla on nyt raiteita kilometrin verran. Kaikki varastot ovat yhteydessä rataverkkoon, mikä on meille elinehto.

Jos vuonna 2003 perustettu perheyritys haikailisi lisää kasvua, se ei tyssäisi ainakaan tilanpuutteeseen.  

– Pääkaupunkiseutuun verrattuna tilanne on herkullinen, sillä tontteja on runsaasti tarjolla hyvillä sijaintipaikoilla. Kouvola kaavoittaa lisää teollisuustontteja, joten meillä olisi mahdollisuus laajentua jatkossakin, Kujansuu selventää. 

Logistiikkayrityksen kasvunäkymille antaa pohjaa muun muassa voimistunut ympäristötietoisuus, joka on lisännyt kiinnostusta raideliikennettä kohtaan. Kouvolan vetovoimaa lisää myös merkittävästi vain kuudenkymmenen kilometrin päässä sijaitseva HaminaKotkan satama, jonne pääsee sujuvasti ympäri Suomea. 

– HaminaKotkan satama on kotisatamamme, se tuo meille synergiaa, Kujansuu kertoo.

Itämeren solmukohdassa

HaminaKotkan satama on tärkeä tavaraliikenteen keskus Itämeren ja Euroopan alueella ja osa Euroopan laajuista TEN-T-liikenneverkkoa. Sataman kautta kuljetetaan pääosin paperia ja sellua, nesteitä, puutavaraa ja lannoitteita. Viennin osuus kattaa kokonaisliikenteestä reilusti yli puolet. Vuonna 2020 tavaramäärä ylsi kokonaisuudessaan noin 14,8 miljoonaan tonniin.

Haminassa ja Kotkassa sijaitseva yhteissatama on Suomen suurin yleissatama, mutta myös maan suurin vienti-, kontti- ja transitosatama, jossa kaikki kuljetusmuodot ovat mahdollisia: konttiliikenne, RoRo- ja LoLo-kuljetukset, kuivan ja nestemäisen irtotavaran kuljetus sekä kaasu- että projektikuljetukset.

– HaminaKotkan satama on osoittautunut erittäin toimivaksi ja kiinnostavaksi paikaksi teollisen liiketoiminnan harjoittamiselle. Esimerkiksi Fintoil rakentaa mäntyöljyn tislaamolaitoksen Haminan nestesatamaan ja UPM harkitsee biojalostamon sijoittamista Kotkaan Mussalon satamaan, HaminaKotka Satama Oy:n kaupallinen johtaja Eija Rossi kertoo.

HaminaKotkan satamalla on pitkät perinteet etenkin kemian- ja metsäteollisuuden toimintaympäristönä, mutta kasvumahdollisuuksia näkyy muillakin toimialoilla.  

– Myös Suomen Malminjalostus Oy:n projektiyhtiö Finnish Battery Chemicals Oy valmistelee akkumateriaalitehtaiden mahdollista sijoittamista Kotkaan ja sataman läheisyyteen Haminaan, Rossi lisää. 

HaminaKotkan satama on tärkeä tavaraliikenteen keskus Itämeren ja Euroopan alueella.

Suora yhteys läheiseen E-18-moottoritiehen luo hyvät edellytykset maantie-, raide- ja meriliikenteen väliselle logistiikalle. Sijainti Venäjän rajan välittömässä läheisyydessä tarjoaa ennakoitavan ja kilpailukykyisen reitin EU:sta Venäjälle ja sieltä aina Kiinaan asti ja takaisin. Venäjän raja on 35 kilometrin päässä. Helsinki–Vantaan lentoasemalle pääsee vajaassa tunnissa, ja 1,5 miljoonaa ihmistä asuu 150 kilometrin säteellä.  

– Investoinnit ovat alueellemme erittäin tervetulleita, ja pyrimme osaltamme luomaan ja varmistamaan mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset satamaan ja sen välittömään läheisyyteen sijoittuvalle liiketoiminnalle, Rossi avaa.

Google tukee opetusta

Tietojätti Google vakuuttui Kymenlaakson toimintaympäristöstä vuonna 2009. Suomen etulyöntiasema digitalisaatiossa, hyvä energiainfrastruktuuri ja koulutettu työvoima painoivat vaa’assa sijaintipaikkaa etsittäessä. Tähän mennessä Google on investoinut noin kaksi miljardia euroa Haminassa sijaitsevaan palvelinkeskukseensa. 

Palvelinkeskus tukee keskimäärin 4 300 työpaikkaa Suomessa vuosittain. Osaavan työvoiman varmistaminen on Googlelle avainkysymys nyt ja tulevaisuudessa. Yhtiö tekee laajaa yhteistyötä paikallisten koulujen, oppilaitosten ja yliopistojen kanssa ja auttaa niitä kehittämään tekniikan opetusohjelmia. Yhteistyötahoja ovat muun muassa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk sekä Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Ekami.

Elämänlaatu kohdillaan

Yksi Googlen nuorista työntekijöistä on Xamkista valmistunut insinööri Jasmin Penther. Hän työskentelee Haminassa nimikkeellä Data Center Facility Technician. 

– Xamk auttoi minua harjoittelupaikan etsimisessä. Paikka löytyi Googlelta ja muuttui myöhemmin vakituiseksi työpaikaksi, Penther kertoo.

Työ on vaihtelevaa ja sopivasti haastavaa, eikä sukupuolten välillä tehdä eroa. Saksasta kotoisin oleva Penther on laittanut positiivisesti merkille, miten hyvin sukupuolien välinen tasa-arvo Kymenlaaksossa ylipäänsä toteutuu.

– Kymenlaakso tarjoaa loistavia mahdollisuuksia nuorille, koska teollisuus kasvaa ja eläminen on suhteellisen edullista. Täällä myös jokainen tuntuu aina tuntevan jonkun, jolta voi saada apua tarvittaessa. Pidän siitä. 

Penther on löytänyt tasapainon työn ja vapaa-ajan välille. Elämänlaatu on kohdillaan.

– Jos haluaa rentoutua, täällä on laajat harrastusmahdollisuudet. Olen opetellut luistelemista ja hiihtoa, ja olen oppinut paljon jääkiekosta ja pesäpallosta. Luontoon pääsee nopeasti. Minusta on hauska asua lähellä järveä, koska kesällä tuntuu jopa työpäivinä siltä kuin olisi lomalla. Metsissä voi tankata energiaa kävelylenkeillä ja pyöräillessä. 

Kujansuu on Pentherin kanssa samaa mieltä siitä, että Kymenlaaksossa ihmisten elämänlaatu on korkealla.

– Kouvolassa on nopeaa ja helppoa liikkua paikasta toiseen. Lapsen päivähoitoon vieminen onnistuu kymmenessä minuutissa. Minulle jää täällä paljon enemmän vapaa-aikaa kuin pääkaupunkiseudulla, jossa asuin aiemmin, Kujansuu perustelee.

Kujansuu nauttii Pentherin tavoin ympäröivästä luonnosta. Hiihto- ja lenkkipoluille pääsee suoraan keskustasta, Repoveden kansallispuisto on lähellä. Kujansuun mielestä upeaa ympäristöä voisi hyödyntää myös etätyöskentelyssä. 

– Tämä on iso mahdollisuus koko Kymenlaaksolle – kaikkea ei tarvitse tehdä paikan päällä. Meilläkin on paljon asiantuntijatehtäviä, joita voi tehdä paikasta riippumatta.

Uusia mahdollisuuksia Kujansuu näkee myös omalla työpaikallaan. Koronapandemia ei ole rokottanut toimintaa, vaan raideliikenteen kuljetusmäärät ovat jopa lisääntyneet. 

– Kouvola on hyvä paikka yhdistää auto-, raide- ja laivatoimitukset tai jopa vaihtaa tuttua reittiä. Näen meille kasvun mahdollisuuksia vaikkapa projektitoimituksissa, Kujansuu toteaa.