Kymenlaakso älykkään erikoistumisen kärjessä

Kiertotalous, logistiikka ja digitalous tarjoavat houkuttelevia bisnesmahdollisuuksia Kaakkois-Suomessa, joka uudistaa elinkeinorakennettaan vahvan teollisen perimän, erinomaisen sijainnin ja laajojen verkostojen voimin. Toimintaa edistetään resursseja yhdistämällä ja selkeillä tavoitteilla.

TEKSTI helen partti | kuva redstoneaero

Kokeilukulttuurin ja pelillistämisen hyödyntäminen, koulutus- ja osaamistason parantaminen, yhdessä kehittäminen ja kumppanuuksien luominen virtuaalisilla ja fyysisillä alustoilla. Siinä pähkinänkuoressa muutama ydintehtävä, jotka sisältyvät Kymenlaaksossa parhaillaan toteutettavaan älykkään erikoistumisen strategiaan. Vuoteen 2025 ulottuva ohjelma kytkeytyy osaksi Euroopan unionin omaa älykkään erikoistumisen tutkimus- ja innovaatiostrategiaa. 

Kymenlaakso on valinnut kehittämisen kärjikseen bio- ja kiertotalouden, logistiikan ja digitalouden. 

– Kehittämishankkeita hyödyntämällä voimme rakentaa ratkaisuja, jotka parantavat paitsi alueellista, koko Euroopan kilpailukykyä, toteaa elinkeinopäällikkö Petri Tolmunen Kymenlaakson liitosta.

Työ etenee vahvassa yhteistyössä kumppaniverkostojen kanssa: julkiset toimijat ovat tiiviissä yhteydessä yrittäjiin, oppilaitoksiin ja tuoreimpaan tutkimukseen. 

– Meille on tärkeää houkutella nuoria opiskelijoita. Kotkan kantasatamaan valmistuu vuonna 2024 uusi kampus Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin opiskelijoille. Samalle alueelle nousee myös Kaakkois-Suomen turvapuisto, jossa yritykset voivat testata muun muassa kyberturvallisuuteen liittyvää osaamistaan, Tolmunen kertoo. 

Xamk on jo nyt tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnoilla (TKI) mitattuna Suomen ammattikorkeakoulujen ykkönen. Tutkimuksen roolia on vahvistettu myös energiavarastoinnin ja kyberturvallisuuden professuurien myötä. Tutkimusta tarvitaan, sillä kaikki toiminta tähtää kansainvälistymiseen. Muun muassa kasvussa oleva paikallinen akkuklusteri tarvitsee kansainvälisiä osaajia ja osaamista.

Keskiössä materiaalivirrat

Älykäs erikoistuminen näkyy käytännön ratkaisuina esimerkiksi Hyötyvirran bio- ja kiertotalouden kehittämiskokonaisuudessa Kouvolassa sekä Helsinki-East Aerodromen lentokentällä Pyhtäällä. 

– Hyötyvirta on konkreettisen tekemisen alusta sekä Kymenlaakson strateginen kärki, toteaa Kouvola Innovation Oy:n kehittämispäällikkö Mika Penttilä.

Bio- ja kiertotalous koskettaa niin kuluttajia kuin yrityksiä. Miten huolehditaan energian riittävyydestä ja materiaalien kierrätyksestä? Miten materiaalivirtoja ohjataan ja jalostetaan? Miten yritykset toteuttavat vihreää siirtymää? 

Hyötyvirta vastaa luomalla kokonaiskuvaa alan rakenteesta ja siitä, miten yritykset voisivat hyödyntää kiertotalouden mahdollisuuksia. 

– Tarjoamme yrityksille keinoja kehittää toimintaansa niin digitaalisten kuin Hyötyvirran teollisuusalueen fyysisten ratkaisujen avulla. Kouvola on iso kaupunki, jossa on paperiteollisuutta, maataloutta, logistiikkaa ja elintarviketeollisuutta, paljon materiaalivirtoja, joiden ohjauksessa ja jalostuksessa voimme ottaa vahvan roolin. Toiminta on lähtenyt hyvin vauhtiin, yritykset ovat löytäneet meidät. Selvitettävänä on esimerkiksi, kuinka alueen yritykset voivat osallistua Ukrainan jälleenrakentamiseen. Vihreä siirtymä koskee siellä kaikkea tekemistä, Penttilä havainnollistaa. 

Ilmailun uudet tuulet

Pyhtäällä edistetään puolestaan Suomen ilmailuosaamista Helsinki-East Aerodromen luodessa uusia teknisiä ratkaisuja ja liiketoimintamalleja tulevaisuuden ilmailulle. Lentoliikenne sähköistyy, ja dronet valtaavat ilmatilaa. Kasvava päästötön lentoliikenne tarvitsee nykyaikaisen lentokenttäverkoston. 

– Maakuntien lentokentät tulevat olemaan elinvoiman uudistamisen keskus, sanoo Xamkin TKI-yksikön johtaja Tomi Oravasaari.

Sähköisessä ilmailussa ollaan siirtymässä testitoiminnasta kaupallisten ratkaisujen kehittämiseen. Toimijoita kaivataan lisää ja bisneksen paikkoja voi löytyä esimerkiksi tietoliikenne- ja ohjelmistopuolelta, ilma-alusten teknisestä kehittämisestä sekä operaatiosuunnitteluun liittyvästä konsultoinnista.

– Lentokenttien toimintamalli on tärkeä modernisoida. Pyhtäällä rakennamme yhdessä digitaalista lentokenttää, Oravasaari kertoo.

Myös Business Finland on lähtenyt rahoittamaan Helsinki East Aerodromelle muodostettua LIFT Future Aerospace Center – tutkimus- ja kehityskeskusta.

kymenlaakso.fi