Hyppää sisältöön

Kuusamosta biotalouden veturi

Kuusamosta biotalouden veturi

7.12.2022

Mäntyselän uusi yrityspuisto on täynnä mahdollisuuksia. Kuvassa alueelle rakennettu jätevedenpuhdistamo, jonka ympärille on suunniteltu rakennettavan myös muita biotalouslaitoksia.

Kuusamon Mäntyselkään nousevaan yrityspuistoon sijoittuvat nyt tulevaisuuteen katsovat bio- ja kierto- talousalan yritykset.

TEKSTI | JUKKA NORTIO   KUVAT | KEIJO LEHTIMÄKI

Kuusamon kaupunki, kehittämisyhtiö Naturpolis Oy, Kuusamon energia- ja vesiosuuskunta EVO sekä energiayhtiö Adven Oy ovat tehneet puitesopimuksen Mäntyselän alueen kehittämisestä. Yhteistyössä laaditaan parhaillaan suunnitelmaa, joka kattaa muun muassa lämpövoimalaitoksen, biokaasulaitoksen sekä kiertotalouskeskuksen. Kehittämisyhtiön vetämässä ja Pohjois-Pohjanmaan liiton rahoittamassa Hiiliviisaan biotalouden innovaatioekosysteemi -hankkeessa selvitetään alueen potentiaalia ja etsitään ekosysteemin toiminnan kannalta merkittäviä tahoja mukaan alueen kehittämiseen.

Kun Kuusamon tulevaisuustoimialan johtaja ja vt. kehitysjohtaja Jari Karsikko kertoo syitä yrityksille tulla Mäntyselkään, on ensimmäinen alueen yritysten ainutlaatuinen synergia.

Synergialla päästään siihen, että yhden yrityksen sivuvirta tai lopputuote on toisen raaka-aine. Tavoitteena on ”Zero Waste City”. Synergiaan liittyy myös alueen energiaomavaraisuus.

– Toimijoiden keskinäiset hyödyt energiakysymyksissä ovat ilmeiset. Alueelle luodaan parhaillaan mallia, joka palvelisi kaikkia siellä toimivia yrityksiä. Energian hinta ja energiatehokkuus pyritään tekemään yrityksille mahdollisimman houkutteleviksi, Karsikko sanoo.

Kaupungin rooli maanomistajana on kolmas vetovoimatekijä.

– Ehdot yritysten maanvuokralle tulevat olemaan varsin kohtuulliset. Yli sadan hehtaarin alueella mahdollistamme myös laajentumismahdollisuudet, Karsikko lupaa.

Miljoonien investoinnit luovat satoja työpaikkoja

Yrityspuisto takaa elinkeinojen kehittymisen. Investointien yhteenlaskettu arvo on parisataa miljoonaa. Jo rakentamisvaiheessa syntyy satoja työpaikkoja. Kun kaikki suunnitellut toiminnot ovat käynnissä, Kuusamoon syntyy vähintään 150 uutta työpaikkaa.

Työvoimatarve ei tyydyty paikallisesti, joten alueen vetovoima kasvaa. Kun ihmisiä muuttaa alueelle, piristää se palveluiden kysynnän kasvun myötä koko Kuusamoa.

Mäntyselän yrityspuistoon on suunniteltu useita logistiikka-alueita, joista parinkymmenen hehtaarin puutavaraterminaalia jo rakennetaan. Se hyödyntää tulevien saha- sekä lämpölaitoksien tarpeita.

Jari Karsikko ja Mika Mankinen kehittävät biotaloutta Kuusamossa.

Alueelle valmistui marraskuussa 2021 jätevedenpuhdistamo, joka avaa biotalouden toimijoille lukuisia synergiamahdollisuuksia.

– Tavoitteemme on saada jätevedenpuhdistamon ympärille sitä tukevaa teollisuutta. Puhdistettua jätevettä tulee 2500 kuutiometriä vuorokaudessa. Sitä voisi käyttää esimerkiksi muovijätteen puhdistamiseen. Laitoksemme lietettä voisi puolestaan hyödyntää energiatuotannossa, kertoo energia- ja vesiosuuskunta EVOn toimitusjohtaja Mika Mankinen

Jätevedenpuhdistamon lietettä hyödyntävän laitoksen investointipäätös pyritään saamaan valmiiksi tämän vuoden aikana.

Professori Olli Dahl sekä Jyväskylän yliopiston tohtori Sami Taipale tuovat alueen kehittämishankkeisiin tutkittua tietoa. Parhaillaan on meneillään Ympäristöministeriön avustama tutkimushanke, jossa selvitetään vedenpuhdistamon lietteen hyödyntämistä myös metsänlannoituksessa joko yksin tai yhdessä lämpölaitoksen tuhkan kanssa.

Toiminta käynnistymässä

Kiertotalousyhtiö Lassila & Tikanoja teki syyskuussa Mäntyselän alueelle tontinvarauksen kiertotalouskeskusta varten. Kuluttajavastuun alaista jätettä keräävän, varastoivan ja jalostavan laitoksen rakentaminen alkaa keväällä 2023.

– Myös uudenlaisen sahalaitoksen kehittäminen alueelle on suunnitteilla, Karsikko kertoo.

Kaupunki rakentaa parhaillaan katuverkostoa niin, että alueelle tuleville yrityksille on infra valmiina. Rakennettava yrityspuisto nivoutuu mainiosti yhteen Kuusamon luontoarvoja kunnioittavan kaupunkistrategian kanssa.

– Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen ja biotalouden edistäminen ovat tärkeä osa toimintaamme, Karsikko päättää.

Haku