Kuulon heikentymisestä ei tarvitse kärsiä turhaan 

Kuulokojeisiin ja kuulonhuoltoratkaisuihin erikoistuneen Sonova Finland Oy:n maajohtaja Timo Ylihakolan mukaan suomalaiset hakevat huonosti apua kuulo-ongelmiinsa. Hänen mukaansa tähän on kaksi syytä. Vieläkin huonokuuloisuus nähdään vammana, eikä siitä haluta puhua. Toisekseen ympäristömme pyrkii kompensoimaan huonokuuloisuutta; huonokuuloiselle puhuttaessa ääntä korotetaan lähes huomaamatta ja television ääntäkin voi halutessaan säätää kovemmalle.

– Aistien heikentyminen ikääntymisen myötä on luonnollista. Aisteihin liittyvät ongelmat voivat olla myös synnynnäisiä tai esimerkiksi tapaturmien aiheuttamia. Jos näkö heikkenee, suomalainen on valmis hankkimaan lasit saman tien. Sen sijaan huonokuuloisuutta vähätellään ja kuulokojeen hankintaa venytetään viimeiseen tippaan asti. Vain noin 10–15 prosentilla huonosta kuulosta kärsivistä suomalaisista on kuulokoje käytössään, Ylihakola valottaa.

Kuuloalan maahantuojien toteuttaman kyselytutkimuksen tulokset tukevat Ylihakolan näkemyksiä. Tutkimuksen mukaan suomalaiset kärvistelevät huonokuuloisuutensa kanssa keskimäärin 10 vuotta ennen kuin hakevat apua. 

– Huono kuulo voi aiheuttaa merkittäviä sosiaalisia haittoja. Onkin harmillista, että kuuloa ei lähdetä hoitamaan ajoissa. Mitä kauemmin asiaa välttelee, sen vaikeampaa kuulon kuntouttamisesta lopulta tulee, Ylihakola muistuttaa.

Mitä kauemmin asiaa välttelee, sen vaikeampaa kuntouttamisesta lopulta tulee. 

Sonova Finland Oy:n maajohtaja Timo Ylihakola

Apu on helposti saatavilla

Kuulo-ongelmiin voi lähteä hakemaan apua joko yksityisen tai julkisen terveydenhuollon kautta. Keskussairaalassa tai yliopistosairaalassa toteutettavaan kuulotutkimukseen pääsee terveyskeskus- tai työterveyslääkärin lähetteellä. Kuulokojeen saa veloituksetta käyttöön jos sille on tarvetta, ja tutkimuksesta aiheutuviin kuluihin on mahdollista saada kela-korvausta. Käytettäessä yksityisen terveydenhuollon palveluja tutkimusprosessi etenee nopeammin, mutta tutkimuksesta ja kojeen hankinnasta syntyvät kustannukset jäävät asiakkaan maksettaviksi.

Ulko- ja välikorvaongelmista aiheutuvat kuulo-ongelmat voidaan hoitaa useimmiten lääkityksellä tai leikkauksella. Suurin osa kuulo-ongelmista johtuu kuitenkin sisäkorvassa olevien hiussolujen vaurioitumisesta. Äänisignaali ei välity enää normaalisti kuulohermoihin. Jos kuuloelimet ovat fyysisesti kunnossa, kuuloa voidaan kuntouttaa kuulokojeen avulla. 

– Kuulokoje ei tuo menetettyä kuuloa takaisin, mutta sillä saadaan hyvä sosiaalinen kuulo, millä pärjää tilanteessa kuin tilanteessa. Laite pystyy erottelemaan äänilähteet niin hyvin, että kuulon alenemasta karsiva voi kuulla jopa normaalikuuloista paremmin, Ylihakola sanoo. 

Yksilöllisiin tarpeisiin 

Ylihakola on tehnyt yli 30 vuoden työuran audiologian ja kuulokojeiden parissa. Hän on työskennellyt yliopistosairaalassa sekä kuulokojeita kehittävässä ja maahantuovassa Sonovassa. Ylihakolan uran aikana kuulokojeet ovat kehittyneet suurin harppauksin. 

– 90-luvulla digitaalitekniikka tehosti merkittävästi kuulokojeiden toimintaa. Viimeisten viiden vuoden aikana puolestaan kojeiden automatiikka, äänierottelu ja akkuteknologia ovat kehittyneet huomattavasti. Uudet kojeet voidaan säätää niin, että ne mukautuvat automaattisesti käyttäjänsä yksilöllisiin tarpeisiin ja huomioivat ympärillään olevan ääniympäristön mukautuen myös siihen. Halutessaan käyttäjä voi säätää kojetta kännykkäkaukosäätimellä. Laitteiden koot ovat merkittävästi pienentyneet. Niistä on tullut lähes huomaamattomia.

Sonova Finland Oy on osa maailman suurinta kuulemisen tuotteita valmistavaa sveitsiläistä Sonova-konsernia. Yritys on valmistanut kuulokojeita yli 70 vuoden ajan. Sonovan tuotteisiin kuuluvat esimerkiksi Phonak-, Unitron- ja Hansaton -kuulokojeet, Advanced Bionics -sisäkorvaistutteet ja langattomat Roger-mikrofonit.