Kustannukset kuriin älykkäällä latauksella

Tamperelaisen yrityskiinteistö Valtatie 30:n parkkihallissa voi ladata sähköautoa IGL-Technologiesin eTolpista. Yli kahdensadan lämmitystolppapaikan muutostyö älykkäiksi hidaslatauspisteiksi sujui helposti ja järkevillä kustannuksilla.

^{TEKSTI | MARJAANA TUNTURI   KUVA | EINO ANSIO}

Suomen autokanta sähköistyy kiihtyvää tahtia. Täyssähköautojen ja ladattavien hybridien osuus henkilöautojen ensirekisteröinneistä on kasvanut jo kolmen vuoden ajan, mutta vuoden 2019 lopulla kasvua tapahtui erityisen paljon. Täyssähköautoja ensirekisteröitiin Traficomin tilastojen mukaan vuonna 2019 lähes 2000 kappaletta ja pistokehybridejä noin 6000 kappaletta. Kaiken kaikkiaan muita kuin bensiini- tai dieselkäyttöisiä henkilöautoja oli ensirekisteröidyistä autoista vuonna 2019 jo lähes kymmenen prosenttia.

Valtatie 30:n kiinteistöpäällikkö Erkko Mäenpää kertoo, että ajatus lataustolpista syntyi jo vuoden 2017 keväällä, kun yli 800-paikkaisen parkkihallin 220 lämmitystolppapaikkaa oli tullut tiensä päähän. Samaan aikaan myös kiinteistössä vuokralla olevat yritykset toivoivat parkkihalliin lisää täyssähköautojen ja hybridien latausmahdollisuuksia. Aiemmin parkkihallissa oli ollut käytössä kuusi latauspaikkaa.  

Koska Valtatie 30 haluaa tarjota auton lämmityksen veloituksetta osana vuokralaisten parkkihallin käyttöoikeutta, lämmitystolpista aiheutui kiinteistölle isot kustannukset. Perinteiset lämmitystolpat ruksuttivat sähköä autoon aina, kun se oli kytkettynä tolppaan. 

– Tiesimme, että jotakin pitäisi tehdä. Kun parkkihallia lähdettiin laajentamaan 1000-paikkaiseksi, oli luontevaa tehdä tämä muutostyö samalla. Koska lämmitystolpat oli uusittava, aloimme selvittää, miten tolpista saataisiin lämmön lisäksi virtaa sähköautoihin. Haastattelimme muutamia toimijoita, mutta yhteistyö ei lähtenyt sujumaan, Mäenpää toteaa.

Hidaslataus riittää 

Keväällä 2019 Mäenpää kuuli IGL-Technologiesin eTolpista sekä eParking-palvelusta. Ajatus etäohjattavista, älykkäistä lämmitys- ja lataustolpista vaikutti lupaavalta, ja suunnittelutyö sai alkunsa. Alusta asti oli selvää, että tolppien uusimisen pitäisi sujua helposti ja investointien olisi oltava järkeviä. 

– Nopeamman latauksen tolpat olisivat vaatineet kaapelointitöitä ja kokonaiskustannukset olisivat olleet hurjat. Aloimme miettiä, mitä yritystemme työntekijät oikeastaan tarvitsevat. Ihmiset ovat täällä töissä pääosin koko päivän. Jos auto seisoo paikallaan kahdeksan tuntia, monen hybridin akku ehtii latautua hidaslatauspisteestä täyteen ja sähköautoonkin saa siinä ajassa lähes 100 kilometriä ajomatkaa. 

IGL-Technologiesin latausratkaisuista vastaava Antti Hiekkanen kertoo, että yhden puolinopean 22 kW:n latauspisteen hinnalla saa kymmenen hidaslatauspistettä. Valtatie 30:n tilanteessa puolinopeita latauspisteitä ei olisi ollut taloudellisesti järkevää asentaa kaikkiin yli 200 paikkaan. Jos taas latauspisteitä olisi tehty vähemmän, se olisi vaatinut autojen siirtelyä paikalta toiselle kesken työpäivän. 

– Sellaiseen ei kukaan käytännössä ryhdy. Päädyimme kaksimallijärjestelmään, eli muutimme vanhat lämmitystolpat IGL:n hidaslatauspisteiksi, ja lisäksi Tampereen Sähkölaitos asensi halliin 12 puolinopeaa latauspistettä, jotka ovat meidän käytössämme Lähisähkö Lataus -palveluna eli leasing-sopimuksella. Tämä oli meille loistava ratkaisu, Mäenpää toteaa.

Maltilliset kustannukset

Latausratkaisut pitäisi Hiekkasen mukaan suunnitella aina asiakkaiden tarpeiden mukaan. Yritykset ja taloyhtiöt tarvitsevat harvoin nopeaa latausta samaan tapaan kuin huoltoasemat tai kauppakeskukset. Valtio kuitenkin kannustaa yrityksiä nopeampiin latausvaihtoehtoihin tarjoamalla niihin energiainvestointitukea. Taloyhtiöt saavat ARA:lta, eli Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta, tukea myös hidaslatauspisteisiin. 

Valtion tukimuoto kannustaa yrityksiä tarpeettoman nopeisiin latausratkaisuihin. Hiekkanen toivoo, että tähän tulisi muutoksia tulevaisuudessa, ja  ettei mediassa turhaan paisuteltaisi sähköautoilun ja latauksen kustannuksia. 

– Kustannukset esitetään usein kalleimman vaihtoehdon mukaan. Jos taloyhtiö haluaa latauspisteet vanhojen lämpötolppien paikalle, se ei ole järjetön kustannus. Kaapelointitöitä ei tarvita ja hidaslataustolpat ovat edullisia. Hintaa tulee noin 250-300 euroa per autopaikka. 

Kun eTolpat lisäksi mittaavat sähkönkulutuksen asiakaskohtaisesti, kukaan ei lataa autoaan kiinteistön laskuun. Älykkäiden tolppien ansiosta kulut kohdentuvat oikein.

Ekomoodilla säästöjä

Hidaslatauspisteet asennettiin Valtatie 30:ssa vanhojen lämmitystolppien tilalle. Kustannukset olivat noin 250-300 euroa per autopaikka, eli yhteensä noin 50 000 euroa. Kun muutostyöt saatiin valmiiksi, käyttöä oli saman tien tasaisesti ja latausmahdollisuus otettiin ilolla vastaan.

– Paikkoja on riittänyt mukavasti, sekä hitaita että puolinopeita, mutta käyttöaste on korkea. Alkuun ihmiset ajoivat puolinopeille tolpille useammin, mutta nyt he ovat siirtyneet hitaisiin. Parin sentin hintaero kilowattitunnilta vaikuttaa yllättävän paljon ihmisten valintoihin.

Valtatie 30 tarjoaa edelleen hallin käyttäjille autojen lämmityksen, mutta lataussähkö maksaa. Kun työntekijä ajaa autonsa parkkihalliin eTolppa-paikalle, hän valitsee eParking-sovelluksesta, käyttääkö sähköä auton lämmitykseen vai lataukseen. Käytetyt kilowattitunnit mitataan käyttäjäkohtaisesti, joten jos työntekijä haluaa ladata autoa, sovellus laskuttaa käyttäjää kulutuksen mukaan. 

Jos sähköä tarvitsee vain lämmitykseen, valitaan sovelluksesta lämmitysmoodi ja syötetään tieto työpäivän päättymisajasta. eTolppa aloittaa lämmityksen automaattisesti ulkoilman lämpötilan mukaan. Yli viiden asteen lämpötilassa autoa ei lämmitetä ollenkaan ja alle viiden asteen lämpötilassa tolppa säätää lämmitysaikaa automaattisesti tarvittavan määrän. Mitä kylmempää on, sitä pidempään autoa lämmitetään. 

– Ekomoodin vuoksi meidän on vaikea laskea tarkasti eTolppien todellista takaisinmaksuaikaa. Autojen veloituksettomasta lämmityksestä aiheutui meille aiemmin isot kustannukset. Kun sähköä käytetään nyt vain tarpeen mukaan ja lataaminen on maksullista, kassavirtamme on positiivinen, vaikka maksamme IGL:lle kokonaisuuden hallinnoinnista,  Mäenpää kertoo. 

eTolppa aloittaa lämmityksen automaattisesti ulkolämpötilan mukaan. 

Kivuton muutostyö

Mäenpää kehuu laitteiden ja sovellusten toimivuuden lisäksi mutkatonta yhteistyötä IGL-Technologiesin väen kanssa. 

– Sovelluksen pohjaa on kehitetty sen mukaan, mitä me tarvitsemme. Esimerkiksi lämmityssähköjen tarjoaminen veloituksetta hallin käyttäjille vaati lisäkehitystä. Ideaa ei torpattu, vaan lähdettiin miettimään toteutusta ja laitettiin kulut puoliksi.  

– Se on meillä normaali käytäntö. Teemme mielellämme kehitystyötä parantaaksemme käyttäjäkokemusta. Jos asiakas tarvitsee ominaisuuden, jota meillä ei vielä ole tarjota, kehitämme sen, mikäli siitä voisi olla jatkossa hyötyä muutenkin, Hiekkanen kertoo.

Valtatie 30:n kohdalla sekä parkkihallin käyttäjien että kiinteistöpäällikön toiveet toteutuivat lopulta kaikin tavoin. Vaikka latauspisteet olivat odotettu juttu ja niistä oli tiedotettu hallin käyttäjille jo keväästä 2019 lähtien, Mäenpää yllättyi uuden systeemin omaksumisen kivuttomuudesta. 

– Meitä on täällä pienen kylän verran ihmisiä. On tavallista, että uudistusten kanssa tulee jotakin pulmaa. eTolppien kanssa ei ole ongelmia ollut. Myös kiinteistöpäällikön näkökulmasta kaikki on toiminut hienosti ja pysyn helposti kärryillä lataustolppien käyttöasteesta ja sähkön kulutuksesta, Mäenpää summaa.