Kuntien työolojen kehittäminen on jatkuva palapeli

Työoloista ja niiden kehittämisestä on puhuttu pitkään. Mitä työnantajat ovat tehneet asian eteen?

^{TEKSTI | JAANA KOSUNEN   KUVA | SANNI HIRVONEN}

Kunta- ja hyvinvointialueiden työnantajat KT:n henkilöstövoimavarojen johtamisesta ja kehittämisestä vastaava neuvottelupäällikkö Anna Kukka listaa asioita, joissa on tapahtunut edistystä. 

– Esihenkilötyöhön ja johtamiseen on panostettu. Johtamisessa korostuu inhimillisyys ja työntekijöiden osallistaminen päätöksentekoon ja omaan työhön vaikuttamiseen. Tutkimusten mukaan lähijohtaminen koetaan oikeudenmukaiseksi ja myös oma työ merkitykselliseksi ja mielekkääksi. Asioiden ratkaiseminen yhdessä koetaan tärkeäksi, se vahvistaa luottamusta ja hyvää ilmapiiriä työyhteisöissä. 

Kukka kertoo myös, että uusien työntekijöiden sekä opiskelijoiden perehdytykseen kiinnitetään huomiota tietoisesti enemmän, ja se on ollut myös keino vahvistaa työntekijöiden sitoutumista työpaikkaan. 

– Myös työntekijöiden hyvinvointiin, erityisesti mielen hyvinvointiin, on kiinnitetty huomiota, Kukka painottaa.

Kukkaa harmittaa se äänensävy ja tapa, jolla työoloista keskustellaan yleisesti. Kehitettävää tietenkin löytyy, mutta keskustelun sävy luo hänen mielestään virheellistä mielikuvaa. 

– Kehittämistyötä on tehty pitkään. Kaikki ei ole tahtotilasta huolimatta työnantajan keinoin ratkaistavissa, kun osaavaa henkilöstöä ei yksinkertaisesti ole. Pelkästään sote-alalla on jatkuvasti yli 20 000 avointa työpaikkaa, ja tarve on kasvava. 

Työntekijöiden hyvinvointiin on panostettu.

Kunta- ja hyvinvointialueiden työnantajat KT:n neuvottelupäällikkö Anna Kukka

Työolojen positiivista kehitystä ja hyviä esimerkkejä pitäisi Kukan mielestä nostaa yhä aktiivisemmin esille, koska sillä on välillistä vaikutusta työssä jaksamiseen. 

– Ongelmien korostaminen vähentää alan ammattien arvostusta ja houkuttelevuutta. Se myös kuormittaa enemmän jo entisestään kuormittuneita työntekijöitä.

Muuntautumiskykyä vaaditaan

Kehityksestä huolimatta töitä on vielä paljon edessä. Työn murros on ehkä suurinta juuri kunta- ja sote-sektorilla. Kasvavan palvelutarpeen, pienenevien ikäluokkien ja henkilöstöpulan takia tarvitaan jatkuvaa kehittämistyötä. 

Uusia ratkaisuja tarvitaan digitalisaation hyödyntämiseksi, vastuullisen toiminnan ja ympäristön huomioimiseksi sekä uusiin pandemioihin ja tietoturvauhkiin varautumiseksi. Lisäksi sote-uudistus ja muut rakenteelliset uudistukset, esimerkiksi työllisyyspalveluissa, vaativat vahvaa jatkuvan muutoksen johtamista. 

– Turvallinen siirtymä sekä ymmärrys muutoksen johtamisesta ja henkilöstön osallistamisesta on ensiarvoisen tärkeää, Kukka painottaa.

Koska muutos on koko ajan nopeampaa, vaatii se jatkuvaa muuntautumiskykyä. Tässä tilanteessa työyhteisöjen rooli sekä itse- ja yhteisöohjautuvuus korostuvat. Työyksikkötasolle tarvitaankin Kukan mukaan nyt kipeästi ulkopuolista sparrausapua. 

– Tarvitsemme alalle pitkäkestoisen kehittämisohjelman, jonka rahoitus on turvattu. Meillä on suurin työmarkkinatoimiala, joten odotan poliittiselta taholta päätöksiä ja tukea työmarkkinaosapuolille työelämän laadun ja tuloksellisuuden kehittämiseen.