Kun toiveena on oma lapsi

Tuhannet pienet ihmiset ovat tätä nykyä syntyneet lapsettomuushoitojen tuloksena. Kehittyneet ja edistykselliset menetelmät johtavat nyt entistä useammin toivottuun lopputulokseen.

_{TEKSTI | HELEN PARTTI KUVA | MIKKO SUUTARINEN}

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomessa syntyi vuonna 2019 noin 2 500 lasta lapsettomuushoitojen tuloksena. Kaikista hedelmöityshoidoista runsas 18 prosenttia johti lapsen syntymään. Dextra Lapsettomuusklinikalla lapsettomuushoidon aloittaneista naisista yli 80 prosenttia päätyy äidiksi. Se on vakuuttava tieto kaikille niille, jotka ovat kenties vuosien ajan yrittäneet tulla raskaaksi, mutta laihoin tuloksin. 

Alkiodiagnostiikkaan erikoistunut Dextra Lapsettomuusklinikka on alan kokenein toimija. Kaikki lasta kaipaavat eivät kuitenkaan tarvitse edistyksellistä alkiodiagnostiikkaa, vaan kevyempi hoito riittää. 

– Tarjoamme yksilöllisiä palveluja kevyistä hoidoista koeputkihedelmöityshoitoihin heteropareille, naispareille ja itsellisille naisille hedelmällisyyslain puitteissa. Ovulaatiotukihoidot tukevat munasolun irtoamista ja kypsymistä. Inseminaatiossa siittiöt viedään suoraan kohtuun lähellä ovulaatioaikaa. Koeputkihedelmöitys- eli IVF-hoidot voidaan tehdä ilman alkiodiagnostiikkaa tai sen kanssa, luettelee lapsettomuuslääkäri Sanna Uotila.

Joskus hoitoihin ei ryhdytä ollenkaan, vaan nainen haluaa vain kartoittaa hedelmällisyytensä tilaa. Millaiset omat munasolureservit ovat? Onko vielä aikaa odottaa raskaaksi tuloa, vai olisiko hyvä toimia nopeasti?

– Sekä miehet että naiset yliarvioivat oman hedelmällisyytensä. Naisen hedelmällisyys lähtee laskuun yllättävän varhain kiihtyen 30 ikävuoden jälkeen. 37 ikävuoden jälkeen se sukeltaa kunnolla. Nelikymppisenä naiselle on haastavaa tulla raskaaksi, Uotila muistuttaa. 

Miehen tilanne ei ole yhtä dramaattinen. Siittiöitä valmistuu läpi elämän, mutta 45 ikävuoden jälkeen siittiötuotanto laskee selkeästi. Lisäksi iäkkäämmillä miehillä löydetään siittiöissä nuorempia useammin mutaatioita. Miehenkin on siis hyvä hankkiutua isäksi nuorena.

Dextran Lapsettomuusklinikan vastaanotolle pääsee jonottamatta. Asiantuntijat laativat hoitosuunnitelman, joka voi käynnistyä jo kuukautisista tai ovulaatiosta. Joskus hoito johtaa toivottuun raskauteen nopeasti, joskus hoidot voivat viedä useita vuosia. Jokaisen parin tai naisen tilanne on yksilöllinen, eikä yksikään hoito takaa sataprosenttista raskautta. Moni hoito kuitenkin onnistuu, kuten tilastot kertovat.

Alkiodiagnostiikka säästää turhilta tutkimuksilta

Dextra Lapsettomuusklinikka tarjoaa alkiodiagnostiikkaa kahdelle potilasryhmälle: pariskunnille, joiden perimässä on tunnettu sikiön kuoleman, vakavan sairauden tai kehityshäiriön aiheuttava perinnöllinen sairaus tai poikkeavuus, sekä kaikille koeputkihedelmöityshoitoihin tuleville. Se hyödyttää erityisesti naisia, joilla on useita tuloksettomia koeputkihedelmöityshoitoja, toistuvia keskenmenoja tai ikää yli 35 vuotta. 

– Alkiodiagnostiikan tarkoituksena on havaita koeputkihedelmöityksen yhteydessä kromosomeiltaan normaaleja alkioita, kertoo geneetikko Noora Sirkkanen.

– Jos naisen kohtuun siirretään normaali alkio, raskauden todennäköisyys tuplaantuu. Diagnoosi ei paranna alkioita, mutta se nopeuttaa raskaaksi tuloa, Sirkkanen lisää.

Alkiodiagnostiikan avulla moni nainen välttyy turhilta tutkimuksilta ja tuloksettomilta hoidoilta. 

Menetelmää täydentää kohdun vastaanottokykyä mittaava ERA-tutkimus. Se kertoo tarkan ajankohdan, jolloin alkio on paras siirtää kohtuun. 

– Joskus juuri tämä seikka selittää, miksi raskaus ei ole alkanut luonnollisesti. Jopa joka neljännellä naisella voi esiintyä ajallista epäsynkroniaa, eli alkion ollessa valmis kiinnittymään kohdun limakalvo ei olekaan vielä valmis tai toisinpäin, Uotila valaisee.

Dextran tiimi on tehnyt alkiodiagnostiikkaa uusimmilla menetelmillä yhdeksisen vuotta ja edennyt alan markkinajohtajaksi. Klinikka tekee valtaosan Suomen alkiodiagnostiikkahoidoista.

– Meillä on Suomen paras tiimi, jonka vahvuuksia on muun muassa solunäytteenotto, joka on vaativa toimenpide, Uotila sanoo ylpeänä.