Kulttuurikierros Olavinlinnasta Hämeen linnaan
Miltä kuulostaisi vierailu maailman pohjoisimpaan, myöhäiskeskiaikaiseen linnaan tai tiililinnaan, jolla on astetta synkempi historia? Molemmat löytyvät Suomesta – noin 300 kilometrin päässä toisistaan.
Teksti Maria Paldanius Kuvat Timo Seppäläinen & Anne Salmio
Tiesitkö, että Suomesta löytyy kolme keskiajalta peräisin olevaa tiilirakennusta? Ne ovat Hattulan Pyhän Ristin kirkko, Turun tuomiokirkko ja 1200-luvun lopulla rakennettu Hämeen linna. Viimeksi mainittu on kuitenkin paljon muutakin: se on paitsi maan ainoa, tiilinen valtakunnanlinna, myös historiallinen museo.
Hämeen linnan päälinna avautui Suomen kansallismuseon museokohteena vuonna 1979 ja Suomen ensimmäinen, vuonna 1871 valmistunut sellivankila muutettiin Hämeenlinnan kaupungin ylläpitämäksi museoksi vuonna 1997. Vankilaa uudistettiin ja se avattiin Suomen kansallismuseon yleisökohteena keväällä 2019. Normaalina vuonna kävijöitä on Hämeen linnassa jopa 110 000 vuosittain.
– Hämeen linna edustaa osittain vähän tummempaa ja pimeämpää kulttuurihistoriaa, koska se toimi niin pitkään vankilana. Linna ei kuitenkaan ole ollut vankilakäytössä lähes 50 vuoteen ja sen historiaan liittyy paljon muutakin kiinnostavaa. Linna ja Vankila muodostavat yhdessä monipuolisen, kulttuurihistoriallisen matkakohteen, jossa riittää hämmästeltävää koko perheelle, Suomen kansallismuseon intendentti Jouni Marjamäki ynnää.
Juoksevan virran varrella
Noin neljän tunnin ajomatkan päässä Hämeen linnasta sijaitsee toinen kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde: Olavinlinna. Maailman pohjoisin, myöhäiskeskiaikainen linna rakennettiin Savonlinnaan 1400-luvun lopulla ja on nykyään yksi Suomen tunnetuimpia nähtävyyksiä.
– Olavinlinnan matkailullinen historia alkaa jo 1860-luvulta. Siitä asti se on kutitellut ihmisten hermoja. Paikkana Olavinlinna on uskomaton: se sijaitsee pienellä saarella, mikä oli hyvä paikka puolustukseen. Virta linnan ympärillä ei jäädy, vaikka olisi miten kylmä talvi.
Olavinlinna muodostaa näyttävän, historiallisen kokonaisuuden ja kiehtovan tarinan yhdessä sitä ympäröivän järviluonnon kanssa. Vilkkain matkailusesonki ajoittuu kesään ja erityisesti oopperajuhlien aikaan. Normaalina vuonna kävijöitä on noin 150 000. Viime vuonna oopperajuhlien peruunnuttua kävijöitä oli noin 100 000.
– Heinäkuussa linna on tyypillisesti aivan täynnä. Monesti olemmekin esittäneet toiveen, että ihmiset tulisivat vierailulle vilkkaimman kauden ulkopuolella. Silloin palvelu on yksilöllisempää ja matkailija voi päästä kurkistamaan paikkoihin, joita ei välttämättä ehditä esitellä sesonkiaikaan.
Intendentti Jouni Marjamäen mielestä ympäri vuoden auki olevat linnat ovat ikimuistoinen kulttuurielämys koko perheelle.
Pohjoista eksotiikkaa
Hämeestä ja Etelä-Savosta löytyvien, toisiaan pienen etäisyyden päästä katselevien linnojen historioihin liittyy omia erityispiirteitä, mutta yhdistäviäkin tekijöitä löytyy. Kumpikin on rakennettu vesireittien varrelle – paikoille, jotka ovat tukeneet maanpuolustusta. Linnoja yhdistää myös uniikki miljöö.
– Hämeen linnan läheisyydessä on Aulangon luontoalue, ja Aulangon torni sijaitsee muinaislinnan paikalla. Muinaislinnat Hämeessä muodostivat aikoinaan linnojen ketjun. Pohjoisuus ja pohjoisen luonto tekevät kohteista eksoottisia myös kansainvälisille vieraille.
Nykyään linnoja yhdistää etenkin niiden nostalgiaa huokuva vetovoima. Linnoihin on kehitelty myös ympärivuotista toimintaa ja perinnetapahtumia. Hämeen linnassa pidetään niin keskiaikaisia tapahtumia, hevosturnajaisia kuin näyttelyitäkin, ja Olavinlinna tunnetaan oopperajuhlien lisäksi erikoiskierroksistaan. Suurin vetonaula on kuitenkin aina linna itsessään.
– Molemmat linnat ovat niin kiinnostavia, että lapsetkin viihtyvät siellä ilman erityistä ohjelmaa. Jokaisen kulman takana on jotain uutta ja yllättävää. Hämeen linnasta voisi vielä mainita sen, että linna ja Vankila, yhdessä Museo Militarian kanssa muodostavat kolmen museon kokonaisuuden.
