Koulutusta ruokaturvan ja ympäristön puolesta

Viljelijöilla on valtaa tuottaa ruokamme ja vaikuttaa ympäristön tilaan, koska maataloudessa tehtävillä valinnoilla on suuri vaikutus muun muassa ilmastonmuutoksen hillintään ja Itämeren rehevöitymisen ehkäisyyn. Koko ruokajärjestelmän on kuitenkin seistävä tukena, jotta viljelijät voivat aidosti tehdä valintoja ja työnsä mahdollisimman hyvin.

^{TEKSTI | BSAG   KUVA | SANNA SÖDERLUND}

Maataan hoitavalla viljelijällä on valtaa tehdä valintoja, jotka vaikuttavat siihen mitä syömme, riittääkö ruoka tulevaisuudessa ja millainen vaikutus viljelyllä on ympäristöön. 

Mahdollisuus aitoihin valintoihin on kuitenkin riippuvaista koko ruokajärjestelmän toiminnasta; mitä elintarviketeollisuus vaatii ja mistä se maksaa, kuinka kauppa hinnoittelee ja valitsee tuotteet ja mitä me kuluttajat ostamme. Yhteiskunta ohjaa viljelijän valintoja säädöksillä ja taloudellisilla tuilla. 

Nyt kun huoltovarmuus ja ruoan riittäminen on noussut keskusteluun, myös ruokajärjestelmämme heikkoudet tulevat paremmin esiin: viljelijöiden jaksaminen, osaaminen ja taloudellinen tilanne, maatalouden riippuvuus ulkomaisista tuotantopanoksista, eläin- ja kasvitilojen eriytyminen ja riittämätön ravinteiden kierrätys. Samat esteet ovat myös maatalouden ilmasto-, biodiversiteetti- ja Itämeritoimien tiellä. 

Itämeren tila vei katseen kohti maaperää

Ruokajärjestelmän uudistaminen on yksi Itämeri-säätiö Baltic Sea Action Groupin päätavoitteista, koska maataloudessa on merkittävä potentiaali hillitä Itämeren rehevöitymistä, luontokatoa ja ilmastonmuutosta.

Maaperän käsittelyyn ja kuntoon kiteytyy, saako kasvi ravinteen käyttöönsä vai päätyykö ravinteita vesistöihin, sitoutuuko hiiltä ilmakehästä takaisin maan varastoon ja jaksaako maa kasvattaa hyvän sadon huonoissakin sääolosuhteissa. 

Yhtä tärkeää on saada lannan ja sivuvirtojen ravinteet hallittuun kiertoon, jolloin niitä ei hukata vesistöjä rehevöittämään. 

Maaperän kasvukuntoa ja vaikutuksia ympäristöön parannetaan tilannetajuisella uudistavalla viljelyllä. Viljelijää motivoivat satovarmuudesta ja ostopanosten vähentymisestä saatavat taloudelliset hyödyt. 

– Tuomme koulutusta ja tutkimustietoa suomalaisten viljelijöiden saataville muun muassa Carbon Action klubin ja yritysten sopimusviljelijöilleen tarjoamien koulutusten kautta, kertoo BSAG:n yritysyhteistyöpäällikkö Irina Niinivaara. 

Niinivaara jatkaa, että viljelijät oppivat toisiltaan, saavat uutta tutkimustietoa suoraan tutkijoilta ja kaikkien osaaminen kehittyy. 

Yritykset mukana talkoissa

Ruokajärjestelmän murros on jo käynnissä, ja useat yritykset tekevät yhteistyötä BSAG:n ja muiden järjestöjen kanssa ja etsivät paikkaansa muutoksessa.

– Elintarvikeyritykset eivät voi toimia, jos ne eivät jatkossakin saa raaka-aineita. Ilmastonmuutos ja sen tuomat äärisäät näkyvät jo maataloudessa ja sitä kautta elintarviketeollisuudessa, Niinivaara sanoo.

Uudistavan viljelyn potentiaalin lunastaminen on yrityksille keskeistä, koska se edistää maanviljelyn sopeutumista muuttuvaan ilmastoon ja hillitsee ilmastonmuutosta.

– Hiiltä sitova uudistava viljely on monelle yritykselle tärkeä keino oman tuotantoketjun hiilineutraaliustavoitteeseen pääsemisessä.

Suomessa useat yritykset ovat heränneet mahdollisuuteen. Yhtenä esimerkkinä on BSAG:n laajalla yhteistyöllä toteuttama Uudistavan viljelyn e-opisto, maksuton ja avoin verkkokurssi, joka auttaa tutkittuun tietoon perustuen tuottajia uudistavaan viljelyyn siirtymisessä. 

– Uudistava viljely on kokonaisvaltaista tilanpitoa, jossa paikalliset olosuhteet huomoidaan. Viljelijän osaaminen on keskiössä, koska vuodet eroavat toisistaan, Niinivaara avaa.

Tietyt periaatteet kuitenkin ohjaavat valintoja. Esimerkiksi mahdollisimman jatkuva vihreä ja yhteyttävä kasvipeite, monipuolinen viljelykierto ja maanmuokkauksen ja kemikaalien käytön minimointi kuuluvat uudistavan viljelyn työkaluihin. Näihin pureudutaan viljelijäkoulutuksissa ja Uudistavan viljelyn e-opistossa.

– Uudistava viljely ei vaadi suuria investointeja, mutta jos viljelijän kaikki energia menee nykytilanteessa selviämiseen, on kehittäminenkin vaikeaa. Siksi yritysten ja yhteiskunnan on syytä helpottaa, eikä hankaloittaa viljelijän elintärkeää työtä, Niinivaara kertoo.

Hän lisää myös, että maataloutta tuetaan rahallisesti ja ohjaillaan EU:ssa ja Suomen tasolla merkittävästi. Kansallisella maatalouspolitiikalla on kaikki mahdollisuudet vaikuttaa huoltovarmuuteen ja ympäristön tilaan.