Koulutuksella lisää vetovoimaa Suomen vanhustyöhön

Laadukas koulutus ja ammattitaidon jatkuva kehittäminen ovat keskeisiä vetovoimatekijöitä vanhustyössä. Myös vanhustyön yksiköissä on kysyntää koulutukselle.

^{TEKSTI | VILMA TIMONEN   KUVA | MARKO PAAKKANEN}

Savonia-ammattikorkeakoulun ja Savon koulutuskuntayhtymän Vetovoimainen vanhustyö -hankkeessa selvitettiin, millaiset asiat houkuttelevat alalle uusia tekijöitä ja mikä motivoi vanhustyön ammattilaisia työssään. Hanke herätti oppilaitokset pohtimaan, miten vanhustyön koulutusten kautta voidaan edistää vanhustyön veto- ja pitovoimaa. Hankkeen kautta on myös järjestetty hyvää palautetta saaneita valmennuksia.

Validaatiokouluttaja ja lehtori Minna Tikkanen kertoo, että laadukas vanhustyön koulutus on tärkeää jo siksi, että osaamisen lisäämisen kautta voidaan vaikuttaa osaltaan siihen työhön, jota kentällä tehdään.

– Me tarjoamme hyvää perusopetusta, sekä eri mittaista tutkintoon johtavaa ja tutkintoon johtamatonta täydennyskoulutusta. Koulutuksia järjestetään erilaisilla rahoitusmuodoilla, jolloin koulutuksen toteutus on työnantajalle helppoa, jatkaa vanhustyön opettaja Merja Laitinen.

Sekä Tikkanen että Laitinen työskentelevät Savon ammattiopistossa. 

Ammattiopisto tekee aktiivista yhteistyötä Pohjois-Savon alueen yritysten ja kuntien kanssa. Koulutuksia suunnitellaan hoito- ja hoivatyön ammattilaisia kuunnellen ja räätälöidään vastaamaan työelämän tarpeisiin. 

Kohti elämänmakuista hoitotyötä

Tikkanen ja Laitinen kertovat, että vanhustyö kiinnostaa alanvaihtajia. Samalla, kun omalla kotipaikkakunnalla muut työpaikat mahdollisesti vähentyvät, sosiaali- ja terveysalalla niitä riittää. Myös työn merkityksellisyys vetoaa.

– Hoito- ja hoivatyö on merkityksellistä. Ihmisillä on auttamisen, tukemisen ja yhdessä tekemisen halua, Tikkanen sanoo. 

Nuoret kiinnostuvat alasta usein työharjoittelun tai -kokeilun kautta. 

– Monella nuorella lähihoitajaopiskelijalla voi tullessaan olla ajatuksena suuntautua muulle osaamisalalle, mutta ensimmäinen kesätyö vanhusten hoivayksikössä on joskus käänteentekevä ja muuttaa osaamisalavalinnan, Laitinen sanoo. 

Jo alalla töissä olevien viihtymistä lisää hyvin kohdennettu täydennyskoulutus. Positiivisia tuloksia on Tikkasen ja Laitisen mukaan saatu erityisesti tunnevuorovaikutukseen liittyvällä koulutuksella. Ammatillinen lisäkoulutus taas auttaa vahvistamaan ammatillista osaamista ja itsetuntoa.

– Koulutuksen keinoin vahvistamme hoitotyön arvoa ja tuemme näkökulmaa, että me hoitajat yhdessä voimme vaikuttaa ja tehdä omaan työhön liittyviä ratkaisuja arjen tasolla, Tikkanen sanoo.

Tikkanen ja Laitinen toivovat vanhustyöhön lisää elämänmakuisuutta. Se voidaan saavuttaa lisäämällä työntekijöiden autonomisuutta oman työn suunnittelun suhteen. 

– Silloin työstä tulee mielekkäämpää ja monipuolisempaa. Ja kun työntekijä voi hyvin, se heijastuu asiakkaan elämänlaatuun. Pitäisi ajatella, että mennään elämään yhdessä ikäihmisten kanssa heidän näköistään elämää, ei hoitamaan heitä. Silloin työhön tulee erilainen näkökulma, Laitinen sanoo.