Kotimainen metsä tarjoaa kestävän kompensaatiokohteen

Ympäristövastuunsa tuntevat yritykset pyrkivät puristamaan hiilijalanjälkeään jatkuvasti alaspäin. Tähän apua tarjoavat kompensaatiot, joihin on tarjolla kotimainen ja laskennallisesti varma vaihtoehto. 

_{TEKSTI | TIMO SORMUNEN KUVA | EINO ANSIO}

Mahdollisimman pienestä hiilijalanjäljestä on tullut yrityksille toimialaan katsomatta keskeinen kilpailuvaltti. Sen myötä omia prosesseja muokataan askel askeleelta vähäpäästöisiksi ja samoja ilmastokriteerejä ulotetaan myös yhteistyöverkostoon.

Tehostamisesta huolimatta jäljelle jää lähes aina hiilisiivu, joka on kompensoitava jollain muulla tavalla. Tällaisia kompensaatioon kelpaavia päästöyksiköitä tuottavat useimmiten kehittyvissä maissa käynnistetyt ympäristöprojektit, jotka voivat liittyä muun muassa uusiutuvaan energiaan, metsien suojeluun tai istuttamiseen sekä kaatopaikkakaasujen talteenottoon. Yleisimpiä kompensaatiostandardeja ovat esimerkiksi Verified Carbon Standard eli VCS sekä Gold Standard. 

Nyt monissa yrityksissä ollaan alettu tosin pohtia, löytyisikö niille sopivia ja helpommin todennettavia kompensaatiokohteita myös täältä kotimaasta. 

Paikallisuudelle painoarvoa valintakriteereissä

Tässä on myös vuonna 2019 perustetun Hiilinieluntuottajat HNT Oy:n liiketoimintamalli. Kotimainen asiantuntijayritys tarjoaa yrityksille avaimet käteen-palvelun, joka kattaa laajimmillaan tarkan hiilijalanjälkilaskennan, selkeän arvion säästökohteista ja tarvittavan kompensaation sekä siihen sopivan kohteen. 

Palvelun avulla yrityksen hiilijalanjälki voidaan laskea yksittäisen tuotteen, tuotesarjan tai yrityksen koko elinkaaren ajalta. Paketin täydentää valmiiksi tarjolla oleva kompensaatiokohde ilmastollisesti kestävästi kasvatetusta suomalaismetsästä.

Kompensaatiopalvelusta on tehty kansallinen standardialoite ja HNT on mukana työryhmässä, joka luo toimialalle selkeitä kriteereitä. Palveluiden tarjoamiseen ei uuden lakimuutoksen myötä enää vaadita rahankeräyslupaa. 

– Päästöjen kompensointi on tärkeä osa yritysten vastuullisuutta. Nyt tuomme siihen luotettavan kotimaisen vaihtoehdon, yhtiön viestinnästä ja markkinoinnista vastaava Siru Pernu kertoo.

Tärkeällä sijalla on myös kohteiden paikallisuus, sillä kohteeksi valikoituneen metsäpalstan voi halutessaan käydä tarkastamassa vaikka paikan päällä.

– Kompensaatiokohde kehittyvässä maassa tuntuu kaukaiselta ja osin myös epävarmalta ratkaisulta. Paikallisuus on seikka, jota yritykset ovat kaivanneet, toimitusjohtaja Veijo Tirkkonen huomauttaa.

Metsällä on muutakin arvoa kuin perinteinen puuraaka-aine.

Hän painottaa myös hiilijalanjälki- ja kompensaatiolaskelmien laadun ja tarkkuuden merkitystä. 

– Mututuntumalta tehdyt ja tarkemmissa laskelmissa liian pieniksi paljastuvat kompensaatiotoimet sekä epämääräiset kompensaatiokohteet voivat kääntyä hyvin nopeasti kalliiksi mainehaitoiksi yritykselle, Tirkkonen avaa.

Tuloa metsänomistajalle

HNT:n palvelun avulla yritykset ja kunnat voivat kompensoida päästöjään myös omien metsiensä kautta. Hiilinieluntuottajat HNT tarjoaa niille hiilensidontapotentiaalin määrityksen ja metsäkiinteistöille laaditaan Ilmastopainotteinen Metsäsuunnitelma ™. 

Metsänomistajille HNT:n rakentama kompensaatiopalvelu tarjoaa mahdollisuuden tasaisiin tuloihin ja parempaan metsänkasvuun. Ilmastopainotteisessa metsänhoidossa kiertoaikaa pidennetään 10–20 vuotta. Lisänä ovat muun muassa lannoitukset ja hakkuiden säätely. Tämän ajan kyseiset metsäpalstat toimivat hiilinieluina ja kompensaatiokohteina.

Ajatuksena on tehdä yhteistyötä metsänomistajien kanssa, tehostaa suomalaisten metsien kasvua ja maksaa metsänomistajille korvaus heidän hoitamastaan hiilinielusta. Samalla metsänomistajia herätellään huomaamaan, että metsällä on muutakin arvoa kuin perinteinen puuraaka-aine. Metsäpalstojen lisääntyvä kasvu mallinnetaan Luonnonvarakeskuksen eli Luken Motti-ohjelmiston avulla.

Tirkkonen uskoo kompensaatiosopimuksen olevan houkuttava vaihtoehto etenkin harvennusikää lähestyvillä metsäpalstoilla, joissa hakkuutulot kattavat usein ainoastaan niukasti niiden korjuukulut. Parhaiten hiiltä sitovat nuoret kasvatusmetsät.

– Ilmastopainotteisesti hoidettu metsä toimii tehokkaana hiilinieluna ja tuottaa omistajalleen tuloja ilman perinteisiä hakkuita. Ei siis ihme, että kiinnostus kompensaatiota kohtaan kasvaa parhaillaan metsänomistajien keskuudessa nopeasti, Siru Pernu lisää.