Kosteus ja pölyt hallintaan rakennustyömaalla

Terveellisen talon rakentaminen vaatii urakoitsijoilta olosuhteiden hallintaa kaikissa työvaiheissa. Siihen tarvitaan sekä tarkkaa suunnittelua että huolellisuutta työnteossa.

^{TEKSTI | TIMO HÄMÄLÄINEN   KUVA | JUHA ARVID HELMINEN}

Temotek Oy rakentaa Espoon Matinkylässä koulua. Koulussa tilaa 500 oppilaalle ja rakennuksen pinta-ala on yli 6000 neliömetriä. Koulupäivien jälkeen perheet ja yhteisöt käyttävät tiloja harrastustoimintaan ja kokoontumisiin. 

Rakennuksen on tilannut Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistys, ja sen toteuttaa Hoivatilat Oyj vuokramallilla.

– Terveellisyys, turvallisuus, laatu ja kestävä kehitys ovat olleet tärkeitä kriteereitä niin suunnittelussa kuin toteutusvaiheessakin, kertoo työpäällikkö Janne Willman.

Sisäilmaston tavoitetasoksi on asetettu S2-luokka. Tavoitteisiin pääsy edellyttää pölyn, kosteuden ja vedenpoiston hallintaa rakennustyömaalla. Hyvällä työmaasuunnittelulla vältetään pöly- ja kosteusongelmia jo rakennusaikana.

Kuivaketju10 ohjenuorana

Rakennusprosessin kosteusriskien hallintaan Temotek on valinnut Kuivaketju10-toimintamallin. Kuivaketju10-toimintamalli perustuu ketjuun, jossa riskit torjutaan rakennusprosessin kaikissa vaiheissa ja torjunnan onnistuminen todennetaan luotettavalla tavalla. 

– Kuivaketju10 on hyvin jäsennelty ja helposti lähestyttävä. Sen sisältö määritellään aina erikseen jokaiseen kohteeseen soveltuvaksi. Toteutumista valvoo ja ohjaa koko prosessin ajan kosteudenhallintakoordinaattori, Kantola sanoo.

Rakennustyömaalle pystytettiin sääsuoja siinä vaiheessa, kun betonielementit oli asennettu ja vesikaton rakentaminen käynnistyi.

– Kattavan sääsuojan alla kaikki työvaiheet voidaan tehdä säässä kuin säässä. Esimerkiksi seinäeristyksen tarkistus ja julkisivujen muuraus päästään tekemään telineiltä käsin sateilta suojassa.

Tavoitteena on oltava rakennus, jonka sisäilma on terveellistä.

Vastaava työnjohtaja Henri Kantola

Jotta rakentamisessa käytettävät materiaalit ja tarvikkeet eivät pääse kastumaan, on tavaralogistiikka suunniteltu tarkasti. 

– Tavaroiden varastoimista työmaalla vältetään. Materiaaleja tilataan sopiva määrä kerrallaan ja nostetaan suoraan työpisteisiin. Näin myös työskentely ja siivoaminen on helppoa, kun lattioilla ei ole ylimääräisiä tavaroita.

Lattioiden betonivalun pitää kuivua riittävästi ennen päällystämistä. Toisaalta valu ei saa kuivua liian nopeasti. Sitä varten betonirakenteisiin on asetettu anturit, jotka mittavat kosteutta ja lämpötilaa. Lisäksi huonetilojen ilman kosteutta ja lämpötilaa seurataan Serviz Oy:n olosuhdeantureilla, jotka välittävät mittaustiedot pilvipalveluun. 

– Mittausdatan ja siihen liitetyn betonin kuivumislaskentamallin avulla arvioidaan milloin betonilattiat ovat päällystettävissä. Samalla varmistutaan, että kuivumisolosuhteet ovat oikeanlaiset. Seurannan avulla pystytään myös reagoimaan mahdollisiin lämpötila- ja kosteusolosuhteiden muutoksiin. Näin vältytään yllätyksiltä, ja lattioiden päällystäminen tehdään oikea-aikaisesti, Kantola kertoo.

Satsaus kannattaa lopulta

Urakoitsijalta on edellytetty P1-puhtausluokitusta. Sitä varten työnjohto on laatinut suunnitelman puhtauden hallitsemiseksi.

– P1-puhtausluokka on huomioitu töiden aikataulutuksessa. Rakennus on jaettu lohkoihin ja osastoihin. Työt etenevät niin, että samassa osastossa ei koskaan tehdä yhtä aikaa pölyäviä ja puhtaampia työvaiheita. Osastot siivotaan eri työvaiheiden välissä, toteaa vastaava työnjohtaja Henri Kantola.

Työvaiheesta riippuen osastoja yli- tai alipaineistetaan, mikä estää pölyn leviämistä. Sitä tavoitellaan myös estämällä kulkua pölyisistä puhtaisiin osastoihin.

Olosuhteiden hallintaan tarvittavat toimenpiteet nostavat rakentamisen kustannuksia. Mutta hyödytkin ovat ilmeisiä.

– Satsaus olosuhteiden hallintaan maksaa varmasti itsensä takaisin. Epävarmoissa olosuhteissa rakentaen syntyisi helposti virheitä, joiden korjaaminen on kallista. Tavoitteena pitää olla rakennus, joka on sisäilmastoltaan terveellinen.

Matinkylän koulun omistaja ja käyttäjä ovat kiinnostuneita sisäilman laadusta myös siinä vaiheessa, kun oppilaat täyttävät luokkahuoneet. Sitä varten tiloihin on suunnitteilla antureita, jotka seuraavat sisäilman olosuhteita, kuten kosteutta ja kemikaalipäästöjä.