Kokonaisvaltaisuus on avain kestävään hyvinvointiin

Sijoituksina työntekijöiden terveyteen yksittäisten liikunta- ja virkistyspäivien tai kosteiden illanistujaisten panostuottosuhde saattaa jäädä vähäiseksi. 

^{TEKSTI JA KUVA I ERIMOVER}

Hyvinvointipanosten vaikuttavuutta arvioivien tutkimusten mukaan, työhyvinvointiin sijoitettu euro poikii keskimäärin noin 6-kertaisen tuoton, mutta hyvin suunniteltuna ja toteutettuna jopa 10-20-kertaisen voiton sijoittajalleen. Yksittäisillä tempauksilla tuotto-odotukset jäävät selvästi keskimääräisen alle, mutta jo hyvinkin keveä, omatoimisuuteen ohjaava hanke saattaa osoittautua hyvin merkittäväksi osaksi työntekijöiden kokonaisvaltaista terveyttä. 

Liikunta- ja terveystottumusten muuttaminen edellyttää tietoa, taitoa ja tukea, joita voidaan pitkäjänteisen ja valmentavan hyvinvointijatkumon aikana tarjota innostavassa muodossa. 

Ilman määrätietoista, pitkäjänteistä ja nousujohteista suunnitelmaa panostus valuu hukkaan, eikä sillä saavuteta tavoitteenmukaista, pysyvää muutosta. Puissa kiipeily ja karting-kisailut ansaitsevat paikkansa yritysten virkistyspalveluina, mutta niillä ei ole suoria vaikutuksia sairauspoissaoloihin tai henkilöstötuottavuuteen. 

– Konkreettiset tulokset syntyvät sitoutumisesta, omatoimisuudesta ja lukuisista toistoista – arkiaktiivisuuden sekä omaharjoittelun parissa. Aktiivisen terveyden eri osa-alueiden huomioiminen tuottaa työhyvinvoinnin kannalta parhaat tulokset, jotka tulisi olla myös vahvasti ankkuroitu yhtiön strategiaan, kertoo aktiivisen terveyden palveluita kehittävän ja tuottavan Erimover Groupin hallituksen puheenjohtaja Lari Raitavuo. 

Yksilölliset suunnitelmat 

Työntekijöiden hyvinvointisuunnitelmassa tuetaan parhaimmillaan kokonaisvaltaista jaksamista, jossa on otettu huomioon työergonomia, ravitsemus, palautuminen sekä stressinhallinta. Lajikokeiluilla, pikapyrähdyksillä tai yhteen osa-alueeseen keskittymisellä ei päästä pitkäkestoisiin lopputuloksiin. Pitkäkestoisissa suunnitelmissa tukena on konkretiaa harjoitusohjelmien, valmennusoppaiden, treeni- ja ravitsemusvinkkien, sekä myös harjoitusvälineiden muodossa. 

Perinteisesti liikunta- ja virkistyspanostukset on toteutettu, varsinkin suuremmissa yrityksissä, erilaisten kerhojen ja niissä toimivien aktiivien kautta. Toimintamalli aktivoi ennen kaikkea jo aktiivisia ja innokkaita liikkujia. 

Suurimmaksi haasteeksi nousee vielä liikunnan suhteen passiivisten, huonokuntoisten, erilaisista vaivoista, sekä sairauksista ja ylipainosta kärsivien henkilöiden saaminen mukaan hankkeisiin.Heidän motivoimisensa, liikuttamisensa sekä tukemisensa vaatii usein kokemusta ja työvälineitä, joita löytyy vain ammattitaitoisilta valmentajilta. 

– Tuloksekkaan työhyvinvointistrategian kulmakivet ovat siis tiivistettynä säännöllisyys, monipuolisuus, kuormituksen ja palautumisen sekä ravitsemuksen optimointi ja pelkän innostamisen sijaan innostuksen säilyttämiseen tähtääminen. Eli loppupeleissä aivan samat periaatteet, kuin yksilön fyysisen kunnon kehittämisessä, toteaa Raitavuo.