Kokonaisvaltainen tuki torjuu nuorten syrjäytymistä

Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta taistelevat eriarvoistumista vastaan ja tarjoavat apua yksilöllisen koulutus- ja työelämäpolun rakentamiseen.
TEKSTI | MAISA LAMPINEN KUVA | LAURA OJA / NOON KOLLEKTIIVI
Koronapandemian aikana korostunut polarisaatio hyvinvoinnissa näkyy monilla osa-alueilla. Mielenterveyden haasteet ja heikot arjen taidot ovat vaikeassa työmarkkina-asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten jokapäiväistä elämää.
Samalla kun nuorten avun tarve kasvaa, mielenterveys- ja muiden tukipalveluiden saatavuus on heikentynyt. Puutteelliset voimavarat ja haasteet arjenhallinnassa johtavat pitkittyessään ongelmiin koulunkäynnissä ja jopa opintojen keskeyttämiseen. Oppivelvollisuuden laajentaminen näyttää ensimmäisten tilastotietojen mukaan vähentäneen koulutuspolulta putoavien määrää, mutta tarvetta tuelle on edelleen huomattavasti. Olennaiseksi nousee erilaisten elämäntilanteiden huomioiminen ja tukipalveluiden räätälöiminen niiden mukaan.
Askel kohti toimivaa arkea
– Etsivän nuorisotyön ohjauksessa on monessa kunnassa merkittävä määrä nuoria, jotka ovat keskeyttäneet tai vaarassa keskeyttää toisen asteen opinnot. Tämä kertoo epäonnistumisesta tarttua nuorten ongelmiin ja tukea niissä riittävän aikaisessa vaiheessa, kertoo Lapin etsivän nuorisotyön koordinaattori Tero Rautio Rovaniemen kaupungilta, ja peräänkuuluttaa lisää matalan kynnyksen palveluita.

Etsivän tehtävänä on tavoittaa alle 29-vuotiaita koulutuksen, työn tai palveluiden ulkopuolella olevia nuoria ja varmistaa, että he löytävät ja saavat tarvitsemansa tuen. Luottamuksellisuuteen ja vapaaehtoisuuteen perustuva etsivä nuorisotyö on turvallinen lähde hakea tukea esimerkiksi virastoasioiden hoitamiseen, opiskeluun, työnhakuun ja sosiaalisiin suhteisiin. Tukiverkostojen luominen yhdessä, ei nuoren puolesta vahvistaa osallisuuden ja kuulluksi tulemisen kokemusta. Pääosin yksilötyönä toteutettu etsivä nuorisotyö on askel kohti itsenäisen ja toimivan arjen rakentumista. Etsivä kulkee nuoren rinnalla niin pitkään kuin on tarpeen.
Kestävää kumppanuutta
Työpajatoiminta vahvistaa valmennuksen ja merkityksellisen tekemisen avulla elämänhallintaa ja työelämävalmiuksia. Valmennus on tavoitteellista, valmentautujan tarpeiden mukaista tukemista ja osaamisen kehittämistä. Opinnollistamisen avulla työpaja-arjessa kertynyt osaaminen voidaan kirjata osaamistodistuksiin tai osoittaa näytöissä. Monella työpajalla voi suorittaa tutkinnon osia tai jopa koko tutkinnon.
Työpajat tarjoavat vaihtoehtoisia oppimisympäristöjä, mistä hyötyvät valmentautujien lisäksi myös koulutuksen järjestäjät, sillä tukea tarvitsevien määrä on suuri. Työpajatoiminnan opinnollistamisen ja oppilaitosyhteistyön kehittämisessä mukana oleva Nuorten TyöTuki ry:n yksilövalmentaja Kaisa Hurskainen Turusta korostaa monialaista yhteistyötä ja kehittämisresursseja vaihtoehtoisten koulutuspolkujen rakentamisessa.
– Laivaa ei käännetä yksin, vaan yhteistyön rakentaminen työpajojen, oppilaitosten ja viranomaisten välille vaatii yhteistä ponnistusta. Työpajoilla on aito pyrkimys kestävään kumppanuuteen.
– Tavoite kaikilla on yhteinen: nuorten osallisuuden vahvistaminen ja koulutuspolkujen tukeminen, summaa Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry:n asiantuntija Reetta Pietikäinen.
Etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa
- Etsivää nuorisotyötä toteutetaan kaikissa Manner-Suomen kunnissa ja työpajatoimintaa noin 90 prosentissa kunnista.
- 600 etsivää nuorisotyöntekijää ja ohjauksessa noin 20 000 nuorta vuosittain.
- 75 prosenttia on kokenut opiskelu- ja työelämävalmiuksiensa vahvistuneen etsivän nuorisotyön aikana.
- Yli 270 työpajaa ja vuosittain yli 23 000 nuorta ja aikuista valmentautujaa.
- 3/4 nuorista sijoittuu työpajajakson jälkeen koulutukseen tai työhön.
- Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry ja sen koordinoima Kohdennetun nuorisotyön osaamiskeskus kehittävät etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa.